Muovituote- teollisuuden ja kemian

tuoteteollisuuden

työehtosopimus

21.2.2025 – 31.12.2027

KEMIANTEOLLISUUS RY •

TEOLLISUUSLIITTO RY •

KEMIANTEOLLISUUS RY:N, MUOVITEOLLISUUS RY:N

ja

TEOLLISUUSLIITTO RY:N

välinen

MUOVITUOTETEOLLISUUTTA JA KEMIAN TUOTETEOLLISUUTTA

koskeva

TYÖEHTOSOPIMUS

21.2.2025 - 31.12.2027

SISÄLLYSLUETTELO

I YLEISTÄ 11

1 § Sopimuksen soveltamisala 11

Kotityöntekijät 11

Osa-aikatyö 12

2 § Järjestäytymisvapaus 12

3 § Liitesopimukset 12

4 § Sopimuksen sitovuus ja työrauhavelvoite 12

Sopimuksen sitovuus 12

Työrauha ja valvontavelvollisuus 13

5 § Työsuhteen syntyminen ja päättyminen 14

Työnjohto-oikeus 14

Väliaikainen työtodistus 15

Määräaikainen työsopimus 15

Perehdyttäminen ja työnopastus 15

Irtisanomisajat 16

Neuvotteluajan laskenta 17

Pöytäkirjamerkintä 17

II TYÖAIKA 17

6 § Säännöllinen työaika 17

Yleiset määräykset 17

10-TUNTINEN 18

▇▇▇▇▇▇▇ työaika 19

Jaksotyö 22

Yötyö 22

Vapaapäivät 22

Arkipyhäviikot 22

Työvuoroluettelo ja työajan tasoittumissuunnitelma 22

Työvuoroluettelon ja työajan tasoittumissuunnitelman muuttaminen 23

Siirtyminen toiseen työaikamuotoon 23

Vuorojen vaihtuminen ja muuttuminen 23

Poikkeukset 24

Työviikon ja vuorokauden alkaminen 24

Aloittamis- ja lopettamistyöt 24

Lisien muuntaminen 25

Palkanmaksun ajankohdan siirtämisestä sopiminen 25

7 § Työaika päivä-, yksi- ja kaksivuorotyössä 26

Työajan pituus 26

Työajan tasaaminen / työajan tasaamispäivät 26

Tasaamispäivien kertyminen 27

Tasaamispäivien antaminen 28

Tasaamispäivien pitämisestä toisin sopiminen 29

Työajan tasaaminen/keskimääräinen viikkotyöaika 29

8 § Keskeytyvä 3-vuorotyö 30

Soveltamisala 30

Työajan pituus 30

Työajan tasaaminen 30

9 § Keskeytymätön 3-vuorotyö 31

Soveltamisala 31

Työajan pituus 31

Säännöllisen työajan järjestäminen 32

10 § Lepoajat 33

Päivittäinen lepoaika 33

Virkistystauko 33

Levähdystauko 34

Vuorokausilepo 34

Viikoittainen vapaa-aika 34

11 § Ylityö 35

Vuorokautinen ylityö 35

Viikoittainen ylityö 36

Ylityön määräytyminen työaikamuodon vaihtuessa 36

Ylityö keskeytymättömässä vuorotyössä 36

Korvaus viikkoylityösäännösten mukaan 37

Ylityön vaihtaminen vapaa-aikaan 37

Työajan enimmäismäärät 37

Levähdystauko ennen ylityötä 37

Sunnuntaityökorotus 37

Kuukausipalkan jakaja 38

12 § Hälytysluontoinen työ 38

Edellytykset 38

Hälytysraha 38

13 § Päivystysvalmius 39

III TYÖPALKAT 40

14 § A. Työkohtainen palkka 40

Työnvaativuusluokkapalkat 40

Nuorten ohjetuntipalkat 42

14 § B. Henkilökohtainen palkka 44

Henkilökohtaisen palkan määrittely 44

Palvelusaikalisä 45

15 § Suorituspalkkatyö 47

▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇ ▇▇

Hinnoittelusääntö 47

Osa- eli sekaurakka 47

Palkkiopalkka 47

Urakasta sopiminen 48

Menetelmämuutokset 48

Hinnoittelun tarkistaminen 48

Urakan hylkääminen 48

Yhteisurakka 49

Urakan keskeyttäminen 49

Työntutkimukset 49

16 § Vuoro-, ilta- ja yötyölisät 50

Vuorotyölisä 50

Paikallinen sopiminen vuoro-, ilta- ja yötyölisistä 50

17 § Siirto toiseen työhön 51

Alemmin palkattu työ 51

Korkeammin palkattu työ 51

18 § Palkanmaksu 51

19 § Kuukausipalkka 52

Kuukausipalkkaan siirtyminen 52

Kuukausipalkan osittaminen 52

20 § Keskituntiansio 53

Laskentajakso 53

Tuntipalkkainen työntekijä 53

Kuukausipalkkainen työntekijä 53

Keskituntiansion käyttöajanjakso 54

Keskituntiansion käyttö 54

IV ERINÄISET KORVAUKSET 55

21 § Arkipyhäkorvaus 55

Arkipyhäkorvaus 55

22 § Suurjuhlapyhäkorvaus 56

Suurjuhlapyhäkorvaus 56

23 § Matkakustannukset ja päivärahat 57

Työskentely tehdasalueen ulkopuolella 57

1 Yleisiä määräyksiä 57

Matkan alkaminen ja päättyminen 58

Komennuspaikkakunta 58

Työkomennus 58

Ilmoitusvelvollisuus työkomennuksista 58

2 Matkakustannusten korvaaminen 59

Makuupaikka 60

Majoittumiskustannukset 61

Yömatkaraha 61

Matkakorvaukset komennuspaikkakunnalla 61

Kotimatkat eräinä juhlapyhinä 62

3 Matkustussääntö 62

24 § Ulkomaantyö 62

1 Yleiset määräykset 62

2 Päiväraha 63

3 Matkustussääntö 63

25 § Muita korvauksia 63

Vaalit 63

Merkkipäivät 63

Kutsunta 64

Reservin harjoitukset 64

Hautaus- ja vihkiäis- ja parisuhteen rekisteröintipäivät 64

V SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET 64

26 § Sairausajan palkka 64

Karenssipäivä 64

Työkyvyttömyyden toteaminen 65

Korvausjakso 65

Alle 1 kuukauden työsuhde 65

Karenssipäivän poistuminen 66

Sairastuminen kesken työpäivän 66

Sairausajan palkan epääminen 66

Vähennykset 66

Ilmoitusvelvollisuus 67

Sairausajan palkan maksujärjestelmän menettelytapaohjeet 67

Työkyvyttömyys todetaan työnantajan hyväksymällä todistuksella 67

Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet 68

Palkkaetujen väärinkäyttö on työsopimuksen päättämisperuste 68 Sairastumisesta tulee tehdä ilmoitus työnantajalle ennen työvuoron alkua, milloin se on mahdollista 68

Sairauspoissaolojen aiheuttamien ongelmien vähentäminen 69

Korvaava työ 69

27 § Raskaus- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa 69

Raskausvapaan palkka 69

Vanhempainvapaan palkka 70

Kokonaissuunnitelma 71

28 § Sairaan lapsen hoito 71

Oikeus tilapäiseen hoitovapaaseen 71

Palkka tilapäisen hoitovapaan ajalta 71

Vaikeasti sairas lapsi 72

29 § Lääkärintarkastukset 75

Lakisääteiset terveystarkastukset 75

Muut lääkärintarkastukset 75

Laskenta 75

30 § Työturvallisuus 76

31 § Ryhmähenkivakuutus 76

32 § Vuosiloma 77

Loman pituus 77

Työssäolopäivien veroiset päivät 78

Lomaltapaluuraha 78

33 § Ruokailu- ja vaatesuojat 80

VI LUOTTAMUSMIEHET, TYÖSUOJELUVALTUUTETUT JA AMMATTIOSASTO 80

34 § Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut 80

35 § Ammattiosaston kokoukset 83

36 § Ammattiyhdistysjäsenmaksun pidättäminen 83

37 § Ilmoitustaulut 84

VII NEUVOTTELUJÄRJESTYS 84

38 § Henkilökohtaiset työsuhdeasiat 84

39 § Paikallinen sopiminen 85

40 § Erimielisyyksien sovittelu 87

VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET 87

41 § Teollisuusliitto ry:n hallintoelimien kokoukset 87

42 § Koulutukset ja kehittämistilaisuudet 88

43 § Rationalisointi 88

44 § Yrityksen sisäinen tiedotustoiminta 89

45 § Ulkopuolisen työvoiman käyttö 89

46 § Järjestäytymismääräyksiä 89

47 § Sopimuksen voimassaolo 90

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA MUOVITUOTETEOLLISUUDEN JA KEMIAN TUOTETEOLLISUUDEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISEKSI AJALLE 21.2.2025 − 31.12.2027 91

MUOVITUOTETEOLLISUUDEN JA KEMIAN TUOTETEOLLISUUDEN TYÖNTEKIJÖIDEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 118

1 Palkkausjärjestelmän rakenne 118

Tehtävien vaativuus 118

Henkilökohtainen palkanosa 118

Palvelusaikalisä 119

2 Palkan muodostuminen 119

3 Tehtävän vaativuusluokkien mukaiset palkat 119

Uuden työntekijän sisääntulopalkka 119

4 Yrityskohtaiset järjestelmät 119

5 Palkkausjärjestelmän ylläpito ja palkka 120

6 Ohjeistus ja erimielisyyksien ratkaiseminen 120

7 Henkilökohtaisen palkanosan määrittely 120

YLEISSOPIMUS 125

1 LUKU YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 125

Lähtökohta 125

Perusoikeudet 125

Työnjohto-oikeus 125

Osapuolten neuvottelut ja lausuntojen pyytäminen 125

Ennakkoilmoitus työtaisteluista 126

Soveltamisala 126

Organisaatio- yms. muutokset 126

Lakiviittaukset 126

2 LUKU YHTEISTOIMINTA TYÖPAIKOILLA 126

Kehittämistoiminta 126

Yhteistoiminnan toteuttaminen 127

Tyky-toiminta 128

3 LUKU YHTEISTOIMINTATEHTÄVÄT JA –ORGANISAATIOT 128

3.1 Luottamusmiehiä koskevat määräykset 128

Valitseminen 128

Yhteinen näkemys kehittämistarpeista 129

Tehtävät 129

Neuvottelujärjestys 129

3.2 Työsuojelua koskevat määräykset 130

Tehtävät 130

Asiamies 131

Toimikunta 131

Soveltamisalan rajoitus 131

3.3 Ilmoitukset 131

4 LUKU LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN SEKÄ TYÖSUOJELUASIAMIEHEN ASEMAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 132

4.1 Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen 132

4.2 Asema 133

4.3 Työsuhdeturva 135

4.4 Varamiehet 137

5 LUKU TYÖNANTAJAN TIEDOTTAMISVELVOITTEET 138

Palkkatilasto- ja henkilöstötiedot 138

Tiedot ulkopuolisesta työvoimasta 138

Oppisopimus- ja koulutussopimusoppilaat 138

Työaikakirjanpito 139

Tietojen luottamuksellisuus 139

Säädökset 139

Yritystä koskevat tiedot 139

Salassapitovelvollisuus 140

6 LUKU HENKILÖSTÖN KESKINÄINEN TIEDOTUSTOIMINTA JA KOKOUSTEN JÄRJESTÄMINEN 140

7 LUKU KOULUTUS 140

7.1 Ammatillinen koulutus 140

7.2 Yhteinen koulutus 141

7.3 Ay-koulutus, työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat 142

7.4 Korvaukset 142

7.5 Sosiaaliset edut 143

8 LUKU ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖ 143

8.1 Yleistä 143

8.2 Alihankinta 144

8.3 Vuokratyövoima 144

9 LUKU SOPIMUKSEN SITOVUUS 145

LOMAPALKKASOPIMUS 2005 146

IRTISANOMISSUOJASOPIMUS 148

I YLEISET MÄÄRÄYKSET 148

1 § Yleinen soveltamisala 148

2 § Irtisanomisen perusteet 149

3 § Irtisanomisajat 150

4 § Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen 152

5 § Irtisanomisesta ilmoittaminen 153

6 § Irtisanomisen perusteen ilmoittaminen 153

II IRTISANOMINEN TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ 153

7 § Soveltamisala 153

8 § Irtisanomisen toimittaminen 153

9 § Työntekijän kuuleminen 153

10 § Tuomioistuinkäsittely 154

11 § Välimiesmenettely 154

12 § Korvaus työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta 154

13 § Korvauksen määrä 154

III LOMAUTUS 155

14 § Lomauttaminen 155

15 § Ennakkoselvitys 156

16 § Lomautusilmoitus 156

Poikkeukset lomautusilmoituksen määräajoista 157

Työnantajan korvausvelvollisuus eräissä poikkeuksellisissa tilanteissa 157

Poikkeukselliset lomautustilanteet 158

▇▇▇▇▇▇▇▇ ja lyhennetty työaika 159

Työn alkamisesta ilmoittaminen 159

Muu työ lomautusaikana 160

Asunto lomautusaikana 160

IV ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 160

17 § Työvoiman vähentämisjärjestys 160

18 § Irtisanomista tai lomautusta koskeva ilmoitus luottamusmiehelle ja työvoimaviranomaiselle 161

19 § Takaisinottaminen 161

20 § Seuraamusjärjestelmä 162

21 § Sopimuksen sitovuus 162

LIITE 1 KEMIANTEOLLISUUDEN MALLI NUORISTA ALLE 20- VUOTIAISTA OPPISOPIMUSOPISKELIJOISTA 163

LIITE 2 LUOTTAMUSMIEHEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN TIEDONSAANTIOIKEUDET 168

LIITE 3 PAIKALLISEN SOPIMISEN MAHDOLLISUUDET TYÖEHTOSOPIMUKSISSA 171

LIITE 4 SOVELTAMISOHJE PK-YRITYKSET JA AY-KOULUTUS 175

LIITE 5 SELVIYTYMISTOIMET YRITYKSEN TALOUDELLISISSA VAIKEUKSISSA 178

LIITE 6 TUTUSTU TYÖELÄMÄÄN JA TIENAA - KESÄHARJOITTELUOHJELMA ▇▇▇▇-▇▇▇▇ ▇▇▇

LIITE 7 ETÄ- JA HYBRIDITYÖOHJE 182

TYÖNTEKIJÖIDEN VUOSITYÖAIKA KEMIANTEOLLISUUDESSA 2024- 2028 (8 TUNNIN TYÖPÄIVÄ) 184

KEMIANTEOLLISUUS RY:N, MUOVITEOLLISUUS RY:N

ja

TEOLLISUUSLIITTO RY:N

välinen

MUOVITUOTETEOLLISUUTTA JA KEMIAN TUOTETEOLLISUUTTA

koskeva TYÖEHTOSOPIMUS

I YLEISTÄ

1 § Sopimuksen soveltamisala

Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Kemianteollisuus ry:n ja Muoviteollisuus ry:n muovituoteteollisuutta ja kemian tuoteteollisuutta harjoittaviin jäsenyrityksiin ja niiden kaikkiin työntekijöihin.

Kotityöntekijät

Kotityöntekijöihin noudatetaan tätä sopimusta seuraavilta osin:

Kotityöntekijälle maksetaan kunkin palkanmaksun yhteydessä lomakor- vauksena ja lomaltapaluurahaa vastaavana eränä 13 % suuruinen erilli- nen lisä.

Mikäli työsuhde on kestänyt keskeytyksettä vähintään yhden vuoden, lo- makorvausta ja lomaltapaluurahaa vastaava lisä on 16,5 %.

Kun työehtosopimuksessa sovitaan palkankorotuksista, korotetaan koti- työntekijöiden palkkoja vastaavina ajankohtina ja vastaavan suuruisella korotuksella kuin muidenkin työntekijöiden palkkoja. Korotus tehdään yleiskorotuksena.

Osa-aikaiselle työntekijälle maksettavan korotuksen määrä lasketaan so- vitun työajan ja täyden työajan suhteessa.

Osa-aikatyö

Osa-aikatyöstä on kyse silloin, kun työntekijän työsopimuksen mukainen työaika alittaa jatkuvasti tai keskimääräisesti työehtosopimuksen mukai- sen säännöllisen työajan.

Osa-aikaisuus voi liittyä esimerkiksi:

Työehtosopimuksessa sovitun säännöllisen työajan alittavaan työsuhtee- seen, osittaiseen hoitovapaaseen, osa-aikaeläkkeeseen, osa-aikalisään tai vuorotteluvapaaseen.

Osa-aikaisen työntekijän tässä työehtosopimuksessa tarkoitetut taloudel- liset etuudet määräytyvät sovitun työajan ja täyden työajan suhteessa.

2 § Järjestäytymisvapaus

Työnantajilla ja työntekijöillä on oikeus vapaasti päättää liittymisestään ammatillisiin järjestöihin.

3 § Liitesopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia sopimuksia:

˗ Yleiset sopimukset EK(TT/STK) – SAK

˗ Työturvallisuuskeskusta koskeva sopimus työjärjestyksineen 19.3.1997

Liittojen väliset sopimukset

˗ Lomapalkkasopimus

˗ Yleissopimus

˗ Irtisanomissuojasopimus

4 § Sopimuksen sitovuus ja työrauhavelvoite Sopimuksen sitovuus‌

1. Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdis- tyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voi- massaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä.

Työrauha ja valvontavelvollisuus

2. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, ettei- vät niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin, eivätkä riko työeh- tosopimuksen määräyksiä.

3. Ammattiosasto, luottamusmiehet ammattiosaston edustajana ja työn- antaja ovat velvollisia ylläpitämään työrauhaa työpaikalla. Työrauha- häiriön uhan tultua ammattiosaston, luottamusmiehen tai työnantajan tietoon, nämä ovat velvollisia viipymättä saattamaan asian ja kaikki sen arviointiin vaikuttavat seikat liittojen tietoon. Paikallisten osapuol- ten on pidättäydyttävä kaikista työtaistelutoimista, kunnes liitot ovat käsitelleet asian.

4. Liittojen on kohdassa 3. tarkoitetun ilmoituksen saatuaan viipymättä selvitettävä syy uhkaavaan työtaisteluun ja annettava arvionsa siitä, onko uhkaava työtaistelutoimi työehtosopimuslain vastainen. Liitot saattavat kantansa paikallisille osapuolille tiedoksi. Työtaistelun ol- lessa liittojen arvion mukaan työehtosopimuslain vastainen työtaiste- luun ei saa ryhtyä. Ammattiosaston on noudatettava liittojen näke- mystä ja pidättäydyttävä työtaistelusta tai mikäli työrauhahäiriö on jo käynnissä, päätettävä työtaistelutoimet ja palautettava työrauha välit- tömästi.

Liittojen tulee ohjata paikallisia osapuolia työrauhan ylläpitoon. Paikallis- ten osapuolten pyynnöstä liitot sekä työnantaja ja pääluottamusmies sel- vittävät kolmen arkipäivän kuluessa tarpeellisiksi katsottavin yhteisin toi- min mihin työrauhaa vaarantanut kiista kohdistuu ja mitkä ovat sen syyt ja mitkä olisivat mahdollisen työtaistelun seuraukset. Mikäli paikallinen eri- mielisyys liittyy työehtosopimuksen soveltamiseen tai tulkintaan, asia tulee käsitellä työehtosopimuksen 40 §:n mukaisessa neuvottelujärjestyksessä.

5. Työehtosopimuslain vastaiseen työtaistelutoimeen ryhtymisestä ja valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä voidaan työehtosopimuslain mukaan määrätä hyvityssakko. Liittojen näkemyksen mukaan

- ammattiosaston tai työnantajan laiminlyötyä 3.–4. kohdan mu- kaisia velvoitteitaan tämä tulisi huomioida hyvityssakkoa korot- tavana tekijänä ja

- liitoille määrättävää hyvityssakkoa korottavana tai alentavana tekijänä tulisi huomioida myös liittojen 4. kohdan mukaiset toi- met lainvastaisen työtaistelun estämiseksi.

6. Kemianteollisuus ry sitoutuu olemaan nostamatta työrauhakannetta työtaistelutoimella uhkaamisesta kohtien 3.–4. mukaisen menettelyn ollessa liittojen välillä kesken.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Liittojen on annettava kohdassa 3. tarkoitetun ilmoituksen saa- tuaan viipymättä, ja viimeistään vuorokauden sisällä, kohdassa

4. tarkoitettu arvionsa siitä, onko uhkaava työtaistelutaistelu- toimi työehtosopimuslain vastainen.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Osapuolet toteavat, että työtaistelun uhkaa ei tule käyttää pai- nostuskeinona voimassa olevan työehtosopimuksen taikka pai- kallisen sopimuksen tai käytännön työehtosopimuksen mukai- sen ehdon tai tulkinnan muuttamiseen. Työehtosopimuksen so- veltamiseen liittyvät erimielisyydet on käsiteltävä työehtosopi- muksen 40 §:n neuvottelujärjestyksen mukaisesti, eikä tämän pykälän tarkoittamassa järjestyksessä.

5 § Työsuhteen syntyminen ja päättyminen Työnjohto-oikeus‌

1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä mää- rätä työn johtamisesta. Työntekijän velvollisuus on noudattaa työnan- tajan tai tämän edustajan antamia määräyksiä ja ohjeita, jos ne eivät ole ristiriidassa voimassa olevan lainsäädännön, tämän työehtosopi- muksen tai työsääntöjen kanssa.

Työntekijä tekee työnjohdon hänelle osoittamaa työtä ja työnantajalla on oikeus siirtää työntekijä kulloinkin esiintyvän tarpeen mukaan toi- seen työhön.

Väliaikainen työtodistus

2. Työsuhteen kestäessä annetaan työntekijälle tarvittaessa väliaikai- nen työtodistus. Todistuksessa on oltava merkintä työsuhteen kesto- ajasta ja työtehtävän laadusta sekä lisäksi, jos työntekijä sitä pyytää, arvolause työntekijän osoittamasta työtaidosta, ahkeruudesta ja käy- töksestä.

Määräaikainen työsopimus

3. Määräaikainen työsopimus voidaan tehdä kulloinkin voimassa olevan työsopimuslain säännösten mukaisesti.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Liitot pitävät tärkeänä, että työsopimuksen sisältö sovitaan niin selvästi, ettei siitä synny erimielisyyttä jälkeenpäin. Liitot suosit- televat, että uusien työntekijöiden työsopimukset tehdään kirjal- lisina.

Perehdyttäminen ja työnopastus

4. Työnantajan on huolehdittava työturvallisuuslain 14 § mukaisesti työntekijän riittävästä perehdyttämisestä ja opastamisesta työhön.

Työnopastus on suunnitelmallista koulutustoimintaa, jossa uusi työn- tekijä koulutetaan työnopastajan avulla ennalta laaditun ja hyväksytyn työnopastusohjeen mukaisesti tuntemaan työpaikka ja hänelle kuulu- vat työtehtävät, sekä työssä että työympäristössä esiintyvät vaarat ja niiden torjunta.

Työnantajan erikseen työnopastajaksi nimeämälle työntekijälle, joka vahvistetun työnopastusohjelman tai vastaavan mukaisesti oman toi- mensa ohella perehdyttää ja opastaa uutta työntekijää työympäris- töön ja työtehtäviin, maksetaan perehdytykseen ja työnopastukseen käytetyiltä tunneilta erillisenä tuntikohtaisena korvauksena 7 % hänen keskituntiansiostaan, ellei perehdyttämistä ja työnopastamista ole otettu huomioon muutoin hänen palkkauksessaan.

5. Uuden työntekijän työhön ottamisesta on viivytyksettä ilmoitettava pääluottamusmiehelle.

Työntekijän perehdyttämiseen sisällytetään myös työnantajan edus- tajan, pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun yhdessä antama opastus yrityksen yhteistoimintajärjestelmistä, paikallisista sopimuk- sista ja niiden mahdollisuuksista työehtosopimuksessa.

Uudeksi työntekijäksi katsotaan myös talon sisältä kokonaan eri työn- tekijätehtävään siirtyvä henkilö, jolla ei ole aiempaa työkokemusta ky- seisestä työtehtävästä. Tällaisen talon sisältä siirtyvän työntekijän pe- rehdyttäminen ei yleensä vaadi yhtä laajaa perehdyttämistä ajallisesti ja määrällisesti.

Paikallisesti voidaan sopia myös muun tyyppisestä opastuskorvauk- sen maksamisesta.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Opastussuunnitelma on laadittava niin selvästi, ettei jälkeen- päin voi syntyä erimielisyyttä tarkoitetun opastuksen luonteesta ja kestoajasta.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Kesätyöntekijöiden sekä erilaisten harjoittelijoiden perehdyttä- minen ja työnopastaminen kuuluvat työntekijöiden normaaleihin työtehtäviin eikä mainittujen henkilöiden perehdyttämisestä ja opastamisesta makseta erillistä korvausta.

Irtisanomisajat

6. Irtisanomisajat määräytyvät liitteenä olevan Irtisanomissuojasopi- muksen 3 §:n mukaan, ellei muusta irtisanomisajasta ole irtisanomi- sen yhteydessä sovittu.

Neuvotteluajan laskenta

7. Jos työpaikalla syntyy tarve irtisanoa, lomauttaa tai osa-aikaistaa työntekijöitä taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä, yhteistoimintalain (1333/2021) soveltamisalan piiriin kuuluvan työnantajan on noudatet- tava yhteistoimintalain säännöksiä kuitenkin tässä kohdassa sovituin poikkeuksin. Yhteistoimintalaki ei ole työehtosopimuksen osa. Tämän kohdan määräykset ovat lakia täydentäviä ja niillä korvataan lain vas- taavat kohdat.

Yhteistoimintalain soveltamispiirissä olevan työnantajan harkitessa työntekijän irtisanomista, lomauttamista tai osa-aikaistamista talou- dellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjeste- lyistä johtuvista syistä yhteistoimintavelvoitteet katsotaan yhteistoi- mintalain 19 §:n neuvotteluesityksen antamista ja 23 §:n neuvottelu- velvoitteen täyttymistä koskevista säännöksistä poiketen täytetyksi, kun neuvotteluja on käyty yhteistoimintalaissa edellytetyllä tavalla kir- jallisen neuvotteluesityksen tekemisen jälkeen ja etukäteen annettu- jen tarpeellisten tietojen pohjalta yhteistoimintalain 23 §:n mukaan määräytyvän neuvotteluajan, jollei lain nojalla ole sovittu muusta neu- votteluajasta.

Pöytäkirjamerkintä:

Pykäläviittaukset yhteistoimintalakiin ovat ainoastaan informa- tiivisia.

II TYÖAIKA

6 § Säännöllinen työaika Yleiset määräykset‌

Työaikaan nähden noudatetaan voimassa olevan lain säännöksiä.

Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia vii- kossa.

Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se keskimäärin on 40 tuntia päivätyössä ja kaksivuorotyössä enintään 52 vii- kon pituisena ajanjaksona edellyttäen, että työtä varten on ennalta laadittu työajan tasoittumissuunnitelma vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittai- nen säännöllinen työaika tasoittuu keskimäärään.

Säännöllinen vuorokautinen työaika voidaan paikallisesti sopimalla piden- tää enintään 12 tuntiin viikoittaisen työajan enimmäismäärän ollessa 50 tuntia. Työajan tulee tällöin enintään kalenterivuoden pituisen ajanjakson puitteissa tasoittua keskimäärin 40 tuntiin viikossa.

Pöytäkirjamerkintä:

Eri työaikamuodoissa noudatettavat työajat ja työajan järjestä- mistä koskevat erityismääräykset on kirjattu tämän työehtoso- pimuksen 7, 8 ja 9 §:iin.

Ennen uuden työaikajärjestelyn käyttöönottoa todetaan yhtei- sesti, mihin työehtosopimuksen mukaiseen työaikamuotoon jär- jestely kuuluu.

10-tuntinen

Äkillisen ja ennalta-arvaamattoman tai poikkeuksellisen tuotannollisen ti- lanteen vuoksi työnantaja voi kolmen päivän ilmoitusaikaa noudattaen pi- dentää tilapäisesti muiden kuin vuorotyöntekijöiden vuorokautisen sään- nöllisen työajan enintään 10 tuntiin ja viikoittaisen työajan enintään 50 tun- tiin. Palkanmaksu säilyy säännöllisen työajan mukaisena sekä pidennet- tyä työaikaa tehdessä että työaikaa tasattaessa, pois lukien arkipyhänä tai sunnuntaina tehtävät tunnit, joista korvaus maksetaan toteutuneen työs- säolon ja työehtosopimusmääräysten mukaisesti. Paikallisesti sopien työ- aikamuutos voidaan tehdä ilman ilmoitusaikaa.

Enintään 10-tuntisia päiviä voidaan teettää yksittäisellä työntekijällä enin- tään 30 päivänä kalenterivuodessa ja enintään kahtena peräkkäisenä työ- viikkona.

Työntekijällä on mahdollisuus kieltäytyä tämän työehtosopimusmääräyk- sen mukaisista työaikamuutoksista tapauskohtaisesti, asiallisista henkilö- kohtaisista syistä johtuen (esim. terveydelliset syyt, lasten tai omaisten hoito).

Työajan täytyy tasoittua keskimäärin 40 tuntiin viikossa 52 kalenteriviikon kuluessa. Työnantaja laatii alustavan tasoittumissuunnitelman ja osapuo- let sopivat vapaan ajankohdasta 4 kalenteriviikon kuluessa työn tekemi- sestä. Jos vapaan ajankohdasta ei päästä sopimukseen, työntekijällä on oikeus tasata työaikansa keskimäärin 40 tuntiin viikossa 3 viikon ilmoitus- aikaa noudattaen pitämällä vapaat ensisijaisesti kokonaisina päivinä. Työntekijän ilmoittamaa vapaata ei kuitenkaan voi pitää silloin, jos yrityk- sen tuotannollinen toiminta vakavasti häiriintyy tai viikoilla, joille työnantaja on ilmoittanut tarpeen tehdä tämän työehtosopimusmääräyksen mukaista pidennettyä työaikaa.

Mikäli tässä työehtosopimusmääräyksessä tarkoitettuja vapaita ei ole pi- detty 52 kalenteriviikon kuluessa, työnantaja korvaa tasaamatta jääneet tunnit 50 % korotettuna seuraavan palkanmaksun yhteydessä.

Liukuva työaika

Liukuvan työajan enimmäismäärän seurantajaksona voidaan käyttää 12 kuukautta.

Työaikapankki

Työaikapankki on työ- ja vapaa-ajan yhteensovittamiseksi käyttöön otet- tava järjestelmä, jolloin työntekijälle ja työnantajalle syntyy mahdollisuus tallettaa ja käyttää aikaa järjestelmän käyttöönoton yhteydessä sovittujen sääntöjen mukaisesti. Työ- ja vapaa-ajan onnistunut yhteensovittaminen lisää työtyytyväisyyttä, työhön sitoutumista ja tuottavuutta.

Järjestelmän käyttöönotto

Sopimus tehdään kirjallisesti työnantajan ja henkilöstön edustajien välillä. Liitot suosittelevat, että paikalliset osapuolet asettavat tavoitteet muun mu- assa tuottavuuden, kilpailukyvyn, työturvallisuuden ja työntekijöiden yksi- löllisten työaikatarpeiden huomioon ottamiseen työaikapankille.

Työaikapankkiin voidaan sopia siirrettäväksi esimerkiksi:

- liukuvan työajan kertymää

- keskimääräistä säännöllistä päivä- tai viikkotyöaikaa

- työajanlyhennysvapaita tai kolmivuorotyön vapaita

- vapaa-ajaksi muutettuja työaikakorvauksia

- vuosiloman 18 päivän ylittävää osaa sekä jo kertynyttä säästöva- paata

- vapaaksi sovittua lomaltapaluurahaa

- 58 vuotta täyttäneen työntekijän osalta työntekijän niin halutessa ra- hanarvoisia etuuksia vaihdettuna vastaavaksi vapaaksi

Järjestelmän käyttöönotossa sovittavat asiat

- keitä sopimus koskee

- miten järjestelmään liitytään ja miten siitä erotaan

- mitä ja millaisin ehdoin vapaita voidaan säästää ja milloin niitä ei voida pitää

- vapaiden säästämiselle ja lainaamiselle asetetut enimmäismäärät

- milloin ja missä tilanteissa vapaita voidaan pitää

- miten rahaperusteiset korvaukset muutetaan vastaavaksi vapaa- ajaksi

- menettelytavat siitä kuinka työaikapankkikertymän määrä on toden- nettavissa

- miten vapaan pitämisajankohdan palkka määritellään, jos käytössä on useita eri palkkaperusteita tai palkkaustapoja

- minkä periaatteiden mukaisesti ja missä tilanteissa, työsuhteen päättymisen ohella, vapaa voidaan muuttaa rahaksi

- kuinka työaikapankin toimivuutta käsitellään työnantajan ja henkilös- tön edustajan kesken

- sovittaessa 58 vuotta täyttäneen työntekijän mahdollisuudesta vaih- taa rahanarvoisia etuuksia vastaavaksi vapaaksi tulisi samalla sopia siitä, onko näissä tilanteissa tarpeen nostaa vapaiden säästämisen enimmäismäärää

Järjestelmään siirretyt vapaat

Pankkiin siirretyt vapaat menettävät alkuperäisen identiteettinsä, eivätkä niitä koske esimerkiksi työaika- tai vuosilomalain mukaiset tasoittumis- tai vanhentumisajat.

Työntekijälle annetaan vuosittain selvitys pankkiin kertyneistä vapaista. Tässä yhteydessä työntekijä ja työnantaja laativat suunnitelman kertynei- den vapaiden antamisajankohdista.

Ellei sopimukseen vapaiden antamisajankohdasta päästä, on työntekijällä oikeus käyttää kahden kuukauden ilmoitusajalla enintään 30 % pankin tunneista, ellei ilmoitusajasta sovita paikallisesti toisin.

Työnantaja voi siirtää vapaan ajankohtaa painavasta tuotannollisesta syystä kerran kalenterivuodessa. Jos työntekijän työkyvyttömyys alkaa ennen sovittua työaikapankkivapaata, voi hän korkeintaan kerran kalente- rivuodessa siirtää kolmea päivää tai sitä pidemmän pankkivapaan myö- hemmin pidettäväksi.

Liitot ovat yhtä mieltä

- ettei vapaiden antaminen ja pitäminen saa johtaa ylityön tekemisen tarpeeseen tai tuotannon keskeyttämiseen

- periaatteesta, jonka mukaan työn vähentyessä pankkiin kertyneet tunnit olisi pidettävä ennen lomautukseen turvautumista.

Palkanmaksu järjestelmissä

Työntekijän palkka määräytyy vapaan pitämishetken mukaan. Vapaan pi- täminen ei vähennä vuosilomakertymää. Työsuhteen päättyessä työaika- pankkiin kertyneet vapaat maksetaan rahana.

Järjestelmien toimivuuden seuranta

Työnantaja ja henkilöstön edustaja arvioivat järjestelmän toimivuutta säännöllisesti sille käyttöönoton yhteydessä asetettujen tavoitteiden pe- rusteella ja työsuojelullisista näkökohdista.

Henkilöstön edustajalle annetaan vuosittain koontiyhteenveto pankkiin kertyneistä ja pidetyistä vapaista.

Jaksotyö

Jaksotyössä säännöllinen työaika määräytyy työaikalain 7 §:n 1. momen- tin mukaan.

Jaksotyön tekemisestä on mahdollista sopia paikallisesti muissakin kuin työaikalain 7 §:ssä mainituissa tapauksissa.

Yötyö

Yötyötä voidaan paikallisesti sopimalla teettää muussakin, kuin työaikalain 8 §:n mainitsemissa tilanteissa.

Vapaapäivät

Tavoitteena pidetään, että työntekijällä on viikon aikana sunnuntain lisäksi toinenkin vapaapäivä. Jos toiseksi vapaapäiväksi määrätään kiinteä vii- konpäivä, tulee sen, mikäli mahdollista, olla lauantai. Toisen vapaapäivän ollessa liikkuva viikonpäivä tulee sen ilmetä etukäteen laaditusta työvuo- roluettelosta.

Arkipyhäviikot

Muussa kuin jatkuvassa yksi- tai kaksivuorotyössä, tai keskeytymättö- mässä kolmivuorotyössä työskentelevillä työntekijöillä ovat vapaapäiviä pääsiäislauantai, juhannus- ja jouluaatto, samoin kuin niiden viikkojen lau- antait, joihin sijoittuu uudenvuodenpäivä, loppiainen, 2. pääsiäispäivä, he- latorstai, vappu, itsenäisyyspäivä tai 2. joulupäivä, elleivät tuotantotekniset syyt muuta vaadi.

Työvuoroluettelo ja työajan tasoittumissuunnitelma

Säännöllisen työajan alkamisen ja päättymisen sekä tarpeelliset väliajat työssä määrää työnantaja lain ja tämän työehtosopimuksen rajoissa. Mai- nitut ajankohdat merkitään työaikalain mukaisesti lain 30 §:n tarkoitta- maan työvuoroluetteloon tai työvuoroluettelon ja työajan tasoittumissuun- nitelman yhdistelmään.

Työajan tasoittumissuunnitelma on luonteeltaan kollektiivinen ja koskee sitä aikaa, jona työkohteessa, osastolla tai työpaikalla on käytössä nouda- tettavan tasoittumissuunnitelma mukainen työaikamuoto.

Työajan tasoittumissuunnitelmaa ja työvuoroluetteloa valmisteltaessa on luottamusmiehelle ja työntekijälle varattava tilaisuus esittää mielipiteensä työaikalain 29 ja 30 §:ssä säädetyin tavoin.

Työsuhteen päättyessä ei tasoittumissuunnitelmassa työskennelleen työntekijän työaikaa erikseen tasata.

Keskimääräisiä työaikajärjestelyjä käytettäessä voidaan yksittäisen työn- tekijän työaikaa seurata sen varmistamiseksi, että tehty työaika ja mak- settu palkka vastaavat toisiaan.

Työvuoroluettelon ja työajan tasoittumissuunnitelman muuttaminen

Työvuoroluetteloa tai työajan tasoittumissuunnitelmaa voidaan muuttaa tuotannollisista tai töiden järjestelyihin liittyvistä syistä tai työntekijän pyyn- nöstä.

Pysyväisluontoisista, vähintään 1 kuukauden jatkuvista työvuoroluettelon tai työajan tasoittumissuunnitelman muutoksista on ilmoitettava ao. työn- tekijöille vähintään kaksi viikkoa aikaisemmin ja tilapäisistä muutoksista, kolme päivää ennen muutoksen voimaantuloa, ellei ilmoitusajoista paikal- lisesti toisin sovita. Tämän jälkeen työvuoroluetteloa saa muuttaa vain työntekijän suostumuksella tai töiden järjestelyihin liittyvästä ennakoimat- tomasta syystä, esimerkiksi sairauspoissaolotilanteissa, konerikoissa tai tilauskannan äkillisesti muuttuessa. Ennen muutoksen tekemistä siitä on neuvoteltava pääluottamusmiehen ja yksittäistä työntekijää koskevasta muutoksesta asianomaisen työntekijän kanssa.

Siirtyminen toiseen työaikamuotoon

Siirryttäessä työaikamuodosta toiseen noudatetaan käytössä olleen työai- kamuodon mukaista työaikaa ja muita sitä koskevia työaikamääräyksiä siirtymishetkeen asti. Uuden työaikamuodon käyttöönottohetkestä lukien työaika ja muut työaikamääräykset määräytyvät uutta työaikamuotoa kos- kevien määräysten mukaisesti.

Vuorojen vaihtuminen ja muuttuminen

Vuorotyössä tulee työvuorojen säännöllisesti vaihtua ja enintään 3 viikon pituisin ajanjaksoin muuttua. Paikallisesti voidaan sopia muuttumisajan- jaksosta toisin. Työntekijää voidaan kuitenkin sovittaessa pitää työssä jat- kuvasti myös samassa vuorossa, ei kuitenkaan yövuorossa.

Poikkeukset

Yllä olevat työaikaa koskevat määräykset eivät estä lain sallimissa rajoissa poikkeamista edellä määritellyistä säännöllisistä työajoista, jos siihen on tuotantoteknillisesti pakottavia syitä. Tällaisiksi syiksi on katsottava välttä- mättömien korjausten suorittaminen, ylivoimainen este, raaka- ja tarveai- neiden puute, tuotteiden riittämätön menekki sekä näihin verrattava syy.

Työviikon ja vuorokauden alkaminen

Ellei paikallisesti ole toisin sovittu, työviikko ja työvuorokausi alkavat maa- nantaina ensimmäisen työvuoron alkaessa. Sunnuntaityövuorokausi päät- tyy samana ajankohtana.

Aloittamis- ja lopettamistyöt

Aloittamis- ja lopettamistyö on toimitusvarmuuden parantamiseksi ja tuo- tantohäiriöiden poistamiseksi säännöllinen työaika ylittäen tehtävää lisä- työtä, jonka teettämisestä sovitaan paikallisesti. Sopimuksesta tiedotetaan henkilöstöä.

Aloittamis- ja lopettamistyöhön luetaan säännöllisen työajan lisäksi ennen tai jälkeen omaa säännöllistä työvuoroa tehtävä lisätyö. Aloittamis- ja lo- pettamistyö voi koostua työstä, joka on

• välttämätöntä, jotta työpaikan muut työntekijät voivat tehdä työtä koko säännöllisen työaikansa,

• joka on vuorotyössä tarpeen tietojen vaihtamiseksi työvuorojen vaih- tuessa.

Aloittamis- ja lopettamistyöstä voidaan sopia työsopimuksella.

Aloittamis- ja lopettamistyötä saa teettää työntekijäkohtaisesti enintään viisi tuntia viikossa.

Aloittamis- ja lopettamistyöstä maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vastaava palkka mahdollisine työaika- ja olosuhdelisineen. Paikallisesti voidaan sopia myös määrältään vastaavasta kiinteästä kuukausikorvauk- sesta.

Lisien muuntaminen

Paikallisesti voidaan sopia eri työaikamuotoihin liittyvien erilaisten palkka- erien, kuten esimerkiksi työajan tasaamislisien, vuorotyölisien, sunnuntai- työkorotusten jne. maksamisesta erillisinä kiinteinä tunti- tai kuukausikoh- taisina lisinä.

Palkanmaksun ajankohdan siirtämisestä sopiminen

Luottamusmiehen tai muun työntekijöiden edustajan aloitteesta sovitaan paikallisesti säännölliseltä työajalta maksettavan palkan kohdentamisesta (aikaistamisesta tai myöhentämisestä) tuntipalkkaisten työntekijöiden pal- kattomille työajan tasaamisvapaajaksoille. Sopimus koskee kaikkia toimi- paikan työntekijöitä ja voidaan tehdä joko toistaiseksi tai määräajaksi, kui- tenkin vähintään kalenterivuodeksi kerrallaan.

Säännöllisen työajan palkan kohdentamista koskevissa paikallisissa jär- jestelyissä voi tuntipalkan kiinteä osa olla TVL-palkkaa pienempi. Makset- tavan palkan tulee kuitenkin määrältään olla vähintään TVL-palkan suu- ruinen.

Työajan tasaamispäiville kohdennettavia palkaneriä voivat olla esimerkiksi

1. vuoden alussa sovittu palkasta syrjään laitettava summa tai prosentti,

2. eripituisten palkanjaksojen ylimenevien päivien hallinnointi (kun kuu- kaudessa on 31 päivää ja työpäiviä enemmän kuin 20 tai kahden viikon jaksolle, jossa työpäiviä on enemmän kuin kymmenen), 3. arkipyhäkor- vaukset, aattokorvaukset tai suurjuhlapyhäkorvaukset, 4. lomarahat, ja tä- män lisäksi voidaan käyttää työaikauudistuksen yhteydessä sovittua kes- kimääräistä viikoittaista työaikaa paikallisesti sopien, jossa etukäteen so- vittaisiin ko. päivien pitotaajuutta ja ajankohtaa. Järjestely edellyttää työ- vuoroluettelon laatimista.

Käydessään neuvotteluja palkan kohdentamisesta palkattomille työajan tasaamispäiville, yritykset voivat käyttää hyväkseen yllä kuvattuja vaihto- ehtoja tai ne voivat päätyä johonkin muuhun ratkaisuun.

Pöytäkirjamerkintä:

Liitot yhdessä suosittavat neuvotteluja käytävän hyvässä yh- teistyöhengessä ja paikallisen sopimisen kulttuurin mukaisesti. Tarvittaessa liitot antavat myös neuvottelu- ja sovitteluapua.

7 § Työaika päivä-, yksi- ja kaksivuorotyössä

Tämän pykälän määräykset koskevat niitä työaikamuotoja, joissa normaa- listi työskennellään 40-tuntisin työviikoin, eli päivätyötä, kaksivuorotyötä sekä jatkuvaa yksi- ja kaksivuorotyötä. Lisäksi edellytetään, että työnteki- jällä on enintään 30 arkipäivän pituinen vuosiloma sekä että hänen vuosi- työaikaansa muutoin lyhentävät vain kirkolliset juhlapyhät, vapunpäivä, ju- hannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto ja uudenvuodenpäivä.

Työajan pituus

Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia vii- kossa. Näissä työaikamuodoissa työskentelevien työntekijöiden työaikaa tasataan kalenterivuoden aikana 100 tunnilla. Tasaaminen tapahtuu joko antamalla kalenterivuoden aikana 100 tuntia vastaava määrä työajan ta- saamispäiviä, tai käyttämällä keskimääräistä viikkotyöaikaa. Työajan ta- saaminen toteutetaan käynti- ja palveluajat turvaten.

Työajan tasaaminen ja vuotuisten arkipyhien sijoittuminen huomioiden to- delliseksi työajaksi mainituissa työaikamuodoissa työskenneltäessä muo- dostuu 30 vuosilomapäivään oikeutetulla työntekijällä pitkän aikavälin kes- kiarvona 36,4 tuntia viikossa.

Työajan tasaaminen em. tuntimääriin voidaan toteuttaa joko antamalla ta- saamispäiviä, tai käyttämällä keskimääräistä viikkotyöaikaa.

Työajan tasaaminen / työajan tasaamispäivät

Tasaamispäivien lukumäärä määräytyy kalenterivuoden aikana tehtyjen säännöllisten työpäivien perusteella. Määrästä vähennetään muut kuin tämä pykälän 1. kappaleessa mainitut vuotuista työaikaa lyhentävät sopi- mukseen tai käytäntöön perustuvat vuosilomajärjestelyt tai vuosittain säännöllisesti toistuvat ylimääräiset vapaapäivät.

Tasaamispäivien kertyminen

Tehdyiksi säännöllisiksi työvuoroiksi työajan lyhennyspäiviä ansaittaessa katsotaan myös ne työntekijän sairauden ajalle sattuvat työajan tasoittu- missuunnitelman mukaiset työvuorot, joilta työnantaja maksaa sairaus- ajan palkkaa sekä työnantajan osittainkin kustantama koulutusaika siltä osin, kun työnantaja korvaa ansionmenetyksen. Samoin edellytyksin rin- nastetaan säännöllisiin työvuoroihin kunnanvaltuuston ja -hallituksen sekä niiden asettamien lautakuntien tai muuten pysyvien elinten ja Teollisuus- liitto ry:n tai hallituksen kokouksiin käytetty aika, 50- ja 60-vuotispäivät, omat häät, parisuhteen rekisteröintipäivä, lähiomaisen hautajaiset, sai- raan lapsen hoidon aiheuttama vapaa, kutsunnat, kertausharjoitukset sekä pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun sijaisena toimimiseen käytetty aika.

Tehdyksi säännölliseksi työpäiväksi luetaan myös sellainen säännöllinen työpäivä, josta työntekijä on vähintään puolet tehnyt työtä ja ollut osan poissa työstä joko työnantajan luvalla tai muusta hyväksyttävästä syystä.

Tasaamispäiviä ei anneta enintään kolmeksi kuukaudeksi määräaikaiseen työsuhteeseen otetuille työntekijöille. Jos määräaikaista työsopimusta jat- ketaan, ansaitaan vapaata työsuhteen alusta lukien.

Tasaamispäivien antaminen

Tasaamispäivät annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana kerty- misvuoden loppuun mennessä, ellei paikallisesti toisin sovita. Ne voidaan antaa joko yksilöllisesti tai kollektiivisesti kaikille työntekijöille tai työosas- tolle. Kollektiivisesti annetuista vapaista ilmoitetaan vähintään kahta viik- koa ja työntekijäkohtaisesti annettavista vapaista viimeistään viikkoa en- nen vapaan antamisajankohtaa. Ilmoitusajoista voidaan paikallisesti sopia toisin.

Mikäli palkattomia työajan tasaamisvapaita on tarkoitus antaa etukäteen kerrallaan yhdenjaksoisesti enemmän kuin 2 päivää, on tästä sovittava etukäteen luottamusmiehen tai yksittäisen työntekijän kanssa.

Mikäli jo ansaittuja palkattomia tasaamisvapaita on tarkoitus antaa kerral- laan yhdenjaksoisesti enemmän kuin 4 päivää 30 päivässä, on tästä so- vittava etukäteen luottamusmiehen tai yksittäisen työntekijän kanssa.

Työntekijäkohtaisesti annettavana tasaamispäivänä tehdyiltä työtyötun- neilta maksetaan työntekijälle normaalin palkan lisäksi korvaus kuten viik- koylityöstä, mikäli työskentelystä ao. työajan tasaamispäivänä sovitaan työntekijän kanssa myöhemmin kuin viikkoa ennen tasaamispäivää.

Tasaamispäivät on annettava työnantajan määräämänä ajankohtana joko työpäivä/-vuoro kerrallaan tai enintään 6,5 työpäivän/-vuoron osalta puo- lina päivinä. Päivät voidaan myös antaa muulla tavalla, jos paikallisesti niin sovitaan.

Jos annettava vapaa sisältyy säännöllisiksi työvuoroiksi laskettavaan ai- kaan, katsotaan vapaapäivä pidetyksi.

Mikäli työajan tasoittumissuunnitelmasta ei muuta johdu, työstä poissa olevan työntekijän katsotaan saaneen tasaamispäivän, vaikkei poissaole- ville ole siitä erikseen saatu ilmoitetuksi, kun koko yritys, sen työosasto tai työryhmä, johon työntekijä kuuluu, on tässä sopimuksessa tarkoitettua va- paata pitänyt.

Jos tasaamisvapaita ei ole pidetty työsuhteen päättyessä tai niitä ei ole voitu antaa ennen kalenterivuoden päättymistä, korvataan pitämättömät vapaat kuukausipalkalla työskenteleville työntekijöille yksinkertaisella pal- kalla.

Tasaamispäivien pitämisestä toisin sopiminen

Työntekijän/työntekijöiden kanssa voidaan sopia myös siitä, ettei tasaa- misvapaata pidetä.

Työajan tasaaminen/keskimääräinen viikkotyöaika

Paikallisesti sopimalla voidaan tässä pykälässä tarkoitettu viikoittainen säännöllinen työaika järjestää myös siten, että se keskimäärin on 36,4 tun- tia viikossa enintään kalenterivuoden pituisena ajanjaksona edellyttäen, että työtä varten on ennakolta laadittu työajan tasoittumissuunnitelma vä- hintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu keskimäärään. Käytettävät tasoittumissuunnitelmat laaditaan yrityskohtai- sesti.

Arkipyhien sijoittumisesta riippuen keskimääräisen työajan pituus vaihte- lee. Vuotuiset työtuntimäärät käyvät selville tämän työehtosopimuksen liit- teenä olevasta taulukosta.

Esimerkki 1

Kun työskennellään päivä- ja kaksivuorotyössä koko vuosi ja pidetään 30 päivää vuosilomaa, muodostuu em. vuotuinen työaika seuraavalla tavalla:

- päivä-/kaksivuorotyössä työskenneltävä ajanjakso 365 kalenteripäivää

- sama työviikkoina, eli 365 pv./. 7 pv/vk, eli 52,14 viikkoa

- työntekijät ovat tuona aikana vuosilomalla 5 viikkoa

- todellisten työviikkojen määrä on 47,14 viikkoa

Työehtosopimuksen mukainen työaika esimerkiksi vuonna 2025 on 47,14 vk x 36,2 h/vk, eli 1706 h, joka 8 h:n mittaisiksi työvuoroiksi muutettuna tarkoittaa 213,25 työvuoroa.

Esimerkki 2

Mikäli työskennellään vain osan aikaa vuodesta, selvitetään työehtosopi- muksessa sovitun keskimääräisen viikkotyöajan toteutuminen seuraavalla tavalla:

- päivä- ja kaksivuorotyössä työskenneltävä ajanjakso 196 kalenteripäivää

- sama työviikkoina, eli 196 pv./. 7 pv/vk, eli 28 viikkoa

- työntekijät ovat tuona aikana vuosilomalla 3 viikkoa

- todellisten työviikkojen määrä on 25 viikkoa

Työehtosopimuksen mukainen työaika esimerkiksi vuonna 2025 on 25 vk x 36,2 h/vk, eli 905 h, joka 8 h:n mittaisiksi työvuoroiksi muutettuna tarkoit- taa 113 työvuoroa.

Mikäli edellisissä kuvatuissa esimerkeissä 1 ja 2 ajanjaksoihin yksittäistä työntekijää koskien sisältyy pidempiä palkattomia poissaoloja, kuten esi- merkiksi pitkä palkaton työkyvyttömyys, perhevapaa, vuorotteluvapaa, opintovapaa tms., huomioidaan ko. aika esimerkissä mainitun vuosiloman tapaan työviikkoja vähentävänä tekijänä.

8 § Keskeytyvä 3-vuorotyö Soveltamisala‌

Keskeytyvällä kolmivuorotyöllä tarkoitetaan työtä, jota tehdään pääsään- töisesti kolmessa vuorossa siten, että työskentely keskeytyy yleensä vii- konvaihteen ajaksi. Arkipyhäviikkojen aikana työaika vaihtelee sen mukai- sesti, keskeytetäänkö työ arkipyhän ajaksi vai ei.

Työajan pituus

Säännöllinen työaika keskeytyvässä 3 vuorotyössä on keskimäärin 8 tun- tia vuorokaudessa ja pitkän aikavälin keskiarvona keskimäärin 35,8 tuntia viikossa. Arkipyhien sijoittumisesta riippuen keskimääräisen työajan pi- tuus vaihtelee vuosittain. Vuotuiset työtuntimäärät käyvät selville tämän työehtosopimuksen liitteenä olevasta taulukosta.

Työajan tasaaminen

Työtä varten tulee ennakolta laatia työajan tasoittumissuunnitelma ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen työaika tasoittuu edellisessä kohdassa mainit- tuihin keskimääriin. Tasoittumisajanjakso on enintään kalenterivuosi.

Tasaaminen tapahtuu merkitsemällä tasoittumissuunnitelmaan tehtyä työtä vastaten vapaapäiviä siten, että työaika tasoittuu edellä mainittuihin keskimääriin. Mikäli paikallisesti niin sovitaan, voidaan vapaat tai osa niistä antaa yksilöllisesti niitä etukäteen suunnitelmaan merkitsemättä.

Työntekijälle maksetaan vähintään 14 § mukaista työaikamuodon mu- kaista palkkaa työaikamuotoon siirtymistä seuraavan kuukauden alusta lu- kien.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Henkilölle, jonka tavanomaiseen työhön kuuluu siirtyä työaika- muodosta toiseen (esim. vuorottajat, tuuraajat), maksetaan sen työaikamuodon mukaista palkkaa mitä työaikamuotoa hän työ- viikon aikana eniten tekee.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Liitot suosittelevat työajan tasoittumissuunnitelman laatimista siten, että peräkkäin tehdään enintään 5 työvuoroa.

Arkipyhäviikot otetaan huomioon kuten muutkin työviikot, joten myös arki- pyhät tasaavat vuotuista työaikaa. Vuosilomapäiviä ei tasaamiseen voida käyttää.

Mikäli arkipyhät ovat työajan tasoittumissuunnitelman mukaisia työpäiviä, tulee työntekijälle antaa vastaava määrä vapaata muuna aikana. Arkipy- häkorvauksen sijasta maksetaan työntekijälle kyseiseltä vapaapäivältä keskituntiansion mukainen korvaus. Edellä mainittu ei kuitenkaan koske työaikamuotoa 36.

9 § Keskeytymätön 3-vuorotyö Soveltamisala‌

Keskeytymättömällä kolmivuorotyöllä tarkoitetaan työtä, jota tehdään yleensä kolmessa vuorossa yhteensä 24 tuntia vuorokaudessa seitse- mänä päivänä viikossa.

Työajan pituus

Säännöllinen työaika keskeytymättömässä 3-vuorotyössä on enintään ka- lenterivuoden pituisena ajanjaksona keskimäärin 34,6 tuntia viikossa.

30 päivän pituisen vuosiloman jälkeen jäävä työntekijän säännöllisten työ- tuntien määrä kalenterivuodessa on 1632 työtuntia, eli 204 työvuoroa x 8 tuntia.

Säännöllisen työajan järjestäminen

Työtä varten laaditaan ennakolta työajan tasoittumissuunnitelma ajaksi, jonka kuluessa työaika tasoittuu edellisessä kohdassa mainittuihin keski- määriin. Tasoittumisjakson pituus on enintään vuosi, pääsääntöisesti ka- lenterivuosi. Käytettävät tasoittumissuunnitelmat laaditaan yrityskohtai- sesti.

Esimerkki 1

Kun työskennellään keskeytymättömässä kolmivuorotyössä koko vuosi ja pidetään 30 päivää vuosilomaa, muodostuu em. vuotuinen työaika seu- raavasti:

Työehtosopimuksen mukainen työaika em. ajanjakson aikana on 47,14 vk x 34,6 h/vk, eli 1632 h, joka 8 h:n mittaisiksi työvuoroiksi muutettuna tar- koittaa 204 työvuoroa.

Esimerkki 2

Mikäli keskeytymättömässä kolmivuorotyössä työskennellään vain osan aikaa vuodesta, selvitetään työehtosopimuksessa sovitun keskimääräisen viikkotyöajan toteutuminen seuraavalla tavalla:

Työehtosopimuksen mukainen työaika em. ajanjakson aikana on 25 vk x 34,6 h/vk, eli 865 h, joka 8 h:n mittaisiksi työvuoroiksi muutettuna tarkoittaa 108 työvuoroa ja ajanjaksolle laadittavaan työaikasuunnitelmaan tulee siis sisältyä 108 työvuoroa.

Mikäli edellä kuvattuun 28 kalenteriviikon ajanjaksoon yksittäistä työnteki- jää koskien sisältyy pidempiä, muita kuin työajan tasoittamiseksi annetta- via palkattomia poissaoloja, esimerkiksi pitkä palkaton työkyvyttömyys, perhevapaa, vuorotteluvapaa, opintovapaa tms., huomioidaan ko. aika esimerkissä mainitun vuosiloman tapaan työviikkoja vähentävänä teki- jänä.

Työntekijälle maksetaan vähintään 14 § mukaista työaikamuodon mu- kaista palkkaa työaikamuotoon siirtymistä seuraavan kuukauden alusta lu- kien.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Henkilölle, jonka tavanomaiseen työhön kuuluu siirtyä työaika- muodosta toiseen (esim. vuorottajat, tuuraajat), maksetaan sen työaikamuodon mukaista palkkaa mitä työaikamuotoa hän työ- viikon aikana eniten tekee.

10 §Lepoajat Päivittäinen lepoaika‌

1. Säännöllisessä päivä- ja yksivuorotyössä työntekijälle annetaan työ- aikalain 24 §:ssä säädetyin edellytyksin tunnin kestävä ruokailutauko, jonka aikana työntekijä saa vapaasti poistua työpaikaltaan.

2. Paikallisesti niin sovittaessa voidaan noudattaa puolen tunnin pituista ruokailutaukoa siten, että työntekijä saa sen aikana esteettömästi poistua työpaikalta.

3. Paikallisesti voidaan sopia, että työntekijällä ei ole päivätyössä ruo- kailutaukoa, vaan hänelle varataan tilaisuus ruokailuun työpäivän keskivaiheilla työn kannalta kulloinkin sopivana ajankohtana.

4. Vuorotyössä ei työntekijällä ole ruokailutaukoa, vaan hänelle vara- taan tilaisuus ruokailuun vuoron keskivaiheilla työn kannalta kulloin- kin sopivimpana ajankohtana. Poikkeama vuoron puolivälistä voi olla enintään 2 tuntia molempiin suuntiin.

Virkistystauko

5. Työntekijällä on oikeus kahdesti päivässä pitää työpaikalla virkistys- tauko siten, että se mahdollisimman vähän häiritsee tuotannollista toi- mintaa.

Levähdystauko

6. Jos työaika ylittää 10 tuntia vuorokaudessa, työntekijällä on oikeus pitää enintään puoli tuntia kestävä levähdystauko kahdeksan tunnin työskentelyn jälkeen.

Vuorokausilepo

7. Työntekijälle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin, sekä jaksotyössä vähintään yh- deksän tunnin keskeytymätön lepoaika, jollei kysymyksessä ole va- rallaoloaikana tehty työ. Jos työn tarkoituksenmukainen järjestäminen edellyttää, työnantaja ja asianomainen työntekijä voivat sopia tilapäi- sestä vuorokausilevon tasaamisesta. Vuorokausilevon tulee kuitenkin olla vähintään seitsemän tuntia.

Mikäli se esimerkiksi vuorokierron tai muun sellaisen syyn vuoksi kat- sotaan tarpeelliseksi, voidaan paikallisesti sopia vuorokausilevon ly- hentämisestä siten, että se on vähintään 7 tuntia.

Edellä esitetystä voidaan tilapäisesti poiketa enintään kolmen peräk- käisen vuorokausilevon aikana kerrallaan työaikalain 25 §:n 3. mo- mentissa tarkoitetuissa tapauksissa. Lepoajan on kuitenkin oltava vä- hintään viisi tuntia. Lyhennetyn vuorokausilevon korvaava lepoaika on annettava työntekijälle seuraavan vuorokausilevon yhteydessä tai jos se ei ole työn järjestelyistä johtuvista syistä mahdollista, niin pian kuin mahdollista, kuitenkin 14 vuorokauden kuluessa. Korvaava lepo- aika on annettava yhdenjaksoisena, eikä sitä saa sijoittaa varallaolo- ajalle.

Viikoittainen vapaa-aika

8. Työaika on järjestettävä niin, että työntekijä saa kerran viikossa vä- hintään 35 tuntia kestävän keskeytymättömän vapaa-ajan, joka on, mikäli mahdollista sijoitettava sunnuntain yhteyteen. Viikoittainen va- paa-aika voidaan järjestää myös keskimäärin 35 tunniksi 14 vuoro- kauden ajanjakson aikana. Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa.

Keskeytymättömässä vuorotyössä vapaa-aika voidaan järjestää kes- kimäärin 35 tunniksi, enintään 12 viikon aikana. Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa. Teknisten olosuhteiden tai työn järjestelyjen niin edellyttäessä voidaan menetellä vastaavalla tavalla, jos siihen on työntekijän suostumus.

Pöytäkirjamerkintä:

Määräyksen tulkinta vastaa vanhan työaikalain (9.8.1996/605) 31 §:n säännöksen tulkintaa (mukaan lukien sitä koskevat työ- neuvoston lausunnot, esim. TN 1365-00 ja TN 1417-06).

Viikoittaisesta vapaa-ajasta voidaan poiketa, jos säännöllinen työaika on enintään 3 tuntia vuorokaudessa sekä työaikalain 28 §:ssä maini- tuissa poikkeustapauksissa. Näissä poikkeustapauksissa viikoittai- nen vapaa-aika on korvattava saman pykälän 2. momentissa sääde- tyllä tavalla.

11 §Ylityö

1. Teollisuuslaitoksen toiminnan ja jatkuvan säännöllisen käynnissä pi- tämisen vuoksi välttämätöntä työtä, jota ei voida tehdä säännöllisenä työaikana, tehdään ylityönä laissa säädetyin työaikaa koskevin rajoi- tuksin.

Vuorokautinen ylityö

2. Vuorokautisella ylityöllä tarkoitetaan työehtosopimuksen 6 § 2. koh- dassa mainitun säännöllisen vuorokautisen työajan eli 8 tunnin tai 6

§ 4. kohdan mukaisesti sovitun, tätä pidemmän säännöllisen vuoro- kautisen työajan lisäksi työvuorokauden aikana tehtyä työtä.

3. Vuorokautisesta ylityöstä sekä jaksoylityöstä maksetaan työaikalain mukaisesti korotettu palkka. Lauantaisin ja juhlapäivien aattoina mak- setaan vuorokautisesta ylityöstä kuitenkin heti 100 %:lla korotettu palkka. Välittömästi yöllä tehdyn säännöllisen täyden työvuoron jäl- keen tehtävästä työstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.

4. Mikäli työaika on järjestetty siten, että se on keskimäärin 40 tuntia viikossa, katsotaan vuorokautiseksi ylityöksi se työ, joka kunakin työ- vuorokautena ylittää työajan tasoittumissuunnitelmassa asianomai- sen työvuorokauden säännölliseksi vuorokautiseksi työajaksi vahvis- tetun työtuntimäärän.

Viikoittainen ylityö

5. Viikoittaisella ylityöllä tarkoitetaan työtä, joka ylittää työehtosopimuk- sen 6 § 2. ▇▇▇▇▇▇ mukaan määräytyvän säännöllisen viikoittaisen eli 40 tunnin työajan. Viikoittaiseen ylityöhön ei lasketa mukaan saman työviikon aikana tehtyä vuorokautista ylityötä.

6. Mikäli viikoittainen säännöllinen työaika on järjestetty siten, että se on keskimäärin 40 tuntia viikossa, katsotaan viikoittaisena ylityönä kor- vattavaksi se työ, joka kunakin työviikkona ylittää työajan tasoittumis- suunnitelman mukaan asianomaisen työviikon säännölliseksi työ- ajaksi vahvistetun työtuntimäärän.

7. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tun- nilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

8. Muussa kuin keskeytymättömässä tai jatkuvassa vuorotyössä ja säännöllisessä ilta- tai yötyössä työskenteleville työntekijöille makse- taan pääsiäislauantaina ja juhannus- ja jouluaattona tehdystä työstä 100 %:lla korotettu palkka ja muiden 6 § 8. kohdassa mainittujen ar- kipyhäviikkojen lauantaina tehdystä työstä kuten viikkoylityöstä. Edel- lytyksenä on, että työntekijä on työskennellyt työajan tasoittumissuun- nitelman mukaisesti asianomaisilla viikoilla tai että tämän pykälän 5. kohdan edellytykset täyttyvät.

Ylityön määräytyminen työaikamuodon vaihtuessa

9. Jos työntekijä työskentelee työviikon aikana eri työaikamuodoissa, katsotaan ylityöksi asianomaisella viikolla eniten noudatetun työvuo- roluettelon mukaisen työaikamuodon ylittävät tunnit, ellei ole sovittu näiden tuntien vaihtamisesta vapaa-aikaan.

Ylityö keskeytymättömässä vuorotyössä

10. Keskeytymättömässä 3 vuorotyössä katsotaan viikoittaiseksi ylityöksi ne vapaavuorojen aikana tehdyt tunnit, jotka kullakin kalenteriviikolla ylittävät työajan tasoittumissuunnitelmassa asianomaisen viikon säännölliseksi työajaksi vahvistetun työtuntimäärän, ellei ole sovittu näiden ylityötuntien korvaamisesta vastaavalla vapaa-ajalla.

Korvaus viikkoylityösäännösten mukaan

11. Jos työntekijällä vuosiloman, sairauden, lapsen sairauden, työehto- sopimuksen 7 §:ssä tarkoitettujen työajan tasaamisvapaiden, viikoit- taisen vapaa-ajan korvaamiseksi annetun vapaan, taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuneen lomautuksen, työnantajan mää- räyksestä suoritetun matkan, yleissopimuksen 7.1 tai 7.2 kohdassa tarkoitetun koulutuksen tai reservin harjoitusten takia ei ole työviikon työajan tasoittumissuunnitelman mukaisina työpäivinä ollut mahdolli- suutta tehdä työtä niin monta tuntia, että se vastaisi hänen säännöl- listä viikoittaista työaikaansa ja hän tekee työtä työajan tasoittumis- suunnitelman mukaisena vapaapäivänä, maksetaan vapaapäivänä tehdyistä työtunneista ylityökorvausta siten kuin viikoittaisesta yli- työstä on sovittu.

Ylityön vaihtaminen vapaa-aikaan

12. Ylityöstä maksettava palkan perusosa, korotusosa tai molemmat voi- daan sopia vaihdettavaksi vastaavaan vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana. Vapaa-aika on annettava ja pidettävä 14 viikon kuluessa ylityön tekemisestä. Paikallisesti sopien ajanjaksoa voidaan pidentää enintään 52 viikkoon.

Työajan enimmäismäärät

13. Työajan enimmäismäärä noudattaa työaikalaissa säädettyjä rajoituk- sia. Työajan enimmäismäärän tarkastelujaksona käytetään kalenteri- vuotta. Kalenterivuoden sijasta voidaan tarkastelujaksoksi sopia pai- kallisesti vuoden pituinen ajanjakso.

Levähdystauko ennen ylityötä

14. Jos työntekijä jää välittömästi säännöllisen työajan päätyttyä ylityö- hön, sallitaan hänen pitää 15 minuutin levähdystauko, joka luetaan työaikaan. Ylityössä tarvittavista levähdystauoista sovitaan työaika- lain 24 § huomioon ottaen paikallisesti.

Sunnuntaityökorotus

15. Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä sekä vappu- ja itse- näisyyspäivänä tehdystä työstä maksetaan työaikalain mukaisena sunnuntaityökorotuksena 100 %:lla korotettu palkka.

Kuukausipalkan jakaja

16. Yli- ja sunnuntaityötä laskettaessa saadaan kuukausipalkkaisen työn- tekijän tuntipalkka jakamalla kuukausipalkka päivä-, ja kaksivuoro- ja keskeytyvässä kolmivuorotyössä luvulla 159 ja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä luvulla 155.

12 §Hälytysluontoinen työ Edellytykset‌

1. Hälytysluontoisen työn edellytykset ovat seuraavat: työ tehdään häly- tyskutsun perusteella, työntekijä joutuu tulemaan työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella hänen jo poistuttuaan työpaikalta ja työ teh- dään joko kutsunantamisvuorokauden aikana tai sitä seuraavan vuo- rokauden puolella kello 00.00 ja 07.00 välisenä aikana.

Hälytysraha

2. Hälytysrahan suuruus määräytyy kutsun antamisajankohdan perus- teella.

Se on:

a. kahden tunnin palkka, jos kutsu annetaan vapaapäivänä, työai- kana tai työajan jälkeen ennen kello 21.00

b. kolmen tunnin palkka, jos kutsu annetaan kello 21.00 ja 07.00 välillä.

3. Hälytyskutsun perusteella kello 21.00 ja 07.00 välisenä aikana teh- dystä työstä maksetaan aina 100 %:lla korotettu palkka.

4. Korvaus lyhyemmästä kuin tunnin pituisesta hälytysluontoisesta työstä on tunnin palkka.

5. Jos työ liittyy seuraavaan säännölliseen työvuoroon, ei kysymys ole hälytysluontoisesta työstä.

13 §Päivystysvalmius

Päivystyksellä tarkoitetaan sitä, että työntekijä on sopimuksen mukaan säännöllisen työaikansa ulkopuolella valmiudessa kutsun saatuaan saa- pumaan suorittamaan työtehtäviään.

Työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijälle päivystysvalmiudesta korvausta.

Päivystysvalmiudesta maksettava korvaus on:

1. 50 % keskituntiansiosta, jos työntekijä on velvollinen aloittamaan työt viimeistään tunnin kuluttua kutsusta.

2. 25 % keskituntiansiosta, jos työntekijä on velvollinen aloittamaan työt 2 tunnin kuluttua kutsusta.

3. 10 % keskituntiansiosta, jos työntekijä on velvollinen aloittamaan työt viimeistään 3 tunnin kuluttua kutsusta.

Korvaus maksetaan siltä ajalta, kun työntekijä on päivystysvalmiudessa työtä tekemättä.

Jos päivystysvalmiudessa oleva työntekijä kutsutaan työhön, maksetaan palkka työhön käytetyltä ajalta tämän sopimuksen muiden määräysten mukaisesti.

Päivystysvalmiudessa olevan työntekijän työhön kutsumiseen ei sovelleta hälytysluontoista työtä koskevia määräyksiä eikä työaikalain varallaoloa koskevia säännöksiä.

Päivystysvalmiudesta on sovittava työntekijän kanssa niin selvästi, ettei jälkeenpäin voi syntyä erimielisyyttä tarkoitetun sidonnaisuuden luon- teesta ja kestoajasta.

Paikallisesti voidaan päivystysvalmiudesta maksettavasta korvauksesta ja sen määräytymisperusteista sopia toisin.

III TYÖPALKAT

14 §A. Työkohtainen palkka

Muovituoteteollisuuden ja kemian tuoteteollisuuden työntekijöiden tehtä- väkokonaisuuksien vaativuus määräytyy tämän työehtosopimuksen liit- teenä olevan palkkausjärjestelmän mukaisesti.

Työnvaativuusluokkapalkat muodostetaan työaikamuotokohtaisesti.

Työnvaativuusluokkapalkat Muovituoteteollisuuden ja kemian tuoteteollisuus

Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden, työntekijöiden vaativuusluok- kapalkat ovat seuraavat:

1.4.2024 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien seuraavat:

senttiä/tunti euroa/kuukausi

1.5.2025 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien.

1.4.2026 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien.

1.4.2027 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien.

TAM on lyhenne samasta työaikamuoto. TAMin perässä olevat numerot kertovat kuinka montaa vuoroa tehdään ja kuinka monena päivänä vii- kossa. Esimerkiksi TAM15 on työaikamuoto, jossa tehdään yhtä vuoroa viitenä päivänä viikossa eli päivätyö.

Työehtosopimuksen palkkataulukoita ei sovelleta niissä yrityksissä, joissa on ennen 31.1.2018 otettu käyttöön oma palkkausjärjestelmä.

Nuorten ohjetuntipalkat

6. Kun nuori työntekijä suorittaa samaa työtä kuin täysi-ikäinen työnte- kijä ja omaa työn edellyttämän työtaidon ja -kokemuksen sekä päte- vyyden eikä hänen työskentelyynsä kohdistu ylityösäännösten lisäksi muita lainsäädännöstä johtuvia rajoituksia, määritellään hänen palk- kansa asianomaisen työn palkkaperusteiden mukaisesti.

Muutoin ovat 15–17-vuotiaiden työntekijöiden ohjetuntipalkat seuraa- vat:

1.4.2024 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien:

1.5.2025 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien:

1.4.2026 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien:

1.4.2027 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien.

Liitot ovat sopineet Tutustu työelämään ja tienaa -suosituksesta vuosille 2025-2027. Sopimus on työehtosopimuksen liitteenä.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Nuorten ohjetuntipalkat eivät koske enintään kahdeksi kuukau- deksi kesäharjoittelijoiksi otettuja koululaisia.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Harjoitteluedellytysten parantamiseksi voidaan maksaa 75 % palkkaluokan 1 TAM15-TAM27 palkasta seuraavissa tapauk- sissa

- tutkintoon tai tutkinnon osaan liittyvän pakollisen harjoittelun ajalta,

- lukiossa, ammatillisissa oppilaitoksissa tai korkeakouluissa opiskelevien kesäharjoittelun ajalta.

Jos henkilö on ollut harjoittelussa samassa yrityksessä aiem- pina vuosina, voidaan toisena vuotena maksaa 80 % palkka- luokan 1 TAM15-TAM27, kolmantena vuotena 90 % palkkaluo- kan 1 TAM15-TAM27 palkasta.

14 §B. Henkilökohtainen palkka Henkilökohtaisen palkan määrittely‌

1. Täysin työkykyiselle 18 vuotta täyttäneelle työntekijälle voidaan mak- saa työkohtaisen palkan ylittävää henkilökohtaista palkkaa.

2. Henkilökohtaisen palkanosan määrittely voi perustua työntekijän hen- kilökohtaiseen osaamiseen, pätevyyteen ja työsuoritukseen tai muu- hun, yrityksen henkilöstön osaamista, toimintatapojen kehittämistä tms. koskevien tavoitteiden toteutumista tukeviin tekijöihin. Työnteki- jän onnistumista ja kehittymistä valittujen tekijöiden suhteen on arvi- oitava systemaattisesti ja oikeudenmukaisesti.

Työntekijöiden sitoutuminen ja hyväksyntä osaamisen, pätevyyden ja työ- suorituksen kehittämiseen saavutetaan, kun asetetuista tavoitteista ja va- lituista, tavoitteiden saavuttamista tukevien arviointitekijöiden sisällöstä ja arvioinnin käytännön toteuttamisesta keskustellaan työntekijöiden ja/tai heidän edustajiensa kanssa jo järjestelmää suunniteltaessa. Heille selvi- tetään myöskin pätevyyden ja suorituksen arvioinnissa käytettävät perus- teet ja arvioinnin suorittamisen jälkeen työntekijän niin halutessa henkilö- kohtaisesti myös arvioinnin tulokset.

Järjestelmän tulee olla mahdollisimman selkeä, yksinkertainen ja helppo- käyttöinen. Arvioitavia tekijöitä valittaessa tulee huomioida mm. seuraa- via asioita:

˗ Henkilön tulee itse voida vaikuttaa valittuihin tekijöihin.

˗ Tekijät ovat nähtävissä, mitattavissa ja ovat itsenäisiä muuttujia.

˗ Ne liittyvät asianomaisen työntekijän hoitamaan työhön.

Esimies-alaiskeskustelut ovat suositeltava väline henkilökohtaisen palaut- teen antamiselle ja kehittämistarpeiden kartoitukselle. Prosessissa on py- rittävä ehdottomaan objektiivisuuteen ja se tulisi suorittaa säännöllisin vä- liajoin esim. kerran vuodessa. Liitot suosittavat, että samassa yhteydessä, kun kunkin henkilökohtaista osaamista arvioidaan, tarkistetaan myös, että tehtävien vaativuuden arvioinnin perustana olevat tehtävänkuvaukset vas- taavat tehtäväkokonaisuuksien todellista sisältöä.

Osaamista arvioidaan aina suhteessa työntekijän senhetkiseen tehtä- vään. Mikäli tehtävä muuttuu, on henkilön pätevyys, mikäli valituista teki- jöistä ei muuta seuraa, suhteessa uuteen tehtävään arvioitava uudelleen.

Henkilökohtaisen palkanosan suhteellinen osuus kokonaispalkasta voi siis tällaisessa tilanteessa muuttua.

Liitot ovat laatineet esimerkinomaisia mallijärjestelmiä, joita yritykset voi- vat omia järjestelmiä laatiessaan hyödyntää joko sellaisenaan tai mieluim- min omiin olosuhteisiinsa ja tavoitteisiinsa soveltaen. Myös muut järjestel- mät ovat mahdollisia.

Palvelusaikalisä

1. Yrityskohtaisen yhtäjaksoisen palvelusajan perusteella työntekijälle maksetaan palkkausmuodosta riippumatta palvelusaikalisää osana henkilökohtaista palkkaa seuraavasti:

Palvelusaikalisät ovat seuraavat:

1.1.2024 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien:

1.5.2025 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien.

Palvelusaikalisä snt/h €/kk Vuotta

1.4.2026 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien.

Palvelusaikalisä snt/h €/kk

1.4.2027 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien.

Palvelusaikalisä snt/h €/kk

2. Palvelusaikalisää ryhdytään maksamaan palvelusvuosien täyttymistä seuraavan palkanmaksukauden alusta.

Palvelusajan huomioiminen palkkaperusteena edellyttää yhtäjaksoista yri- tyskohtaista palvelusaikaa.

Mikäli työntekijän työsuhde asevelvollisuuden suorittamisen, opintova- paan, hoitovapaan, tai muun sellaisen syyn vuoksi on jatkunut "lepää- vänä", luetaan palvelusvuosilisän perusteena olevaan palvelusaikaan myös ennen ko. poissaoloa työskennelty aika. Asevelvollisuusaikaa ei kui- tenkaan lueta palvelusajaksi.

Työsuhteen päättyminen katkaisee yhtäjaksoisuuden. Näin ollen mahdol- lisesti myöhemmin syntyvässä työsuhteessa palvelusajaksi lasketaan vain jälkimmäisen työsuhteen kesto.

Saman yrityksen eri toimipaikoilla yhtäjaksoisesti työskennelty aika laske- taan palvelusvuosia kartuttavaksi ajaksi.

Palvelusaikalisää kerryttävät vuosilomalain 7 §:ssä mainitut työssäolopäi- vien veroiset päivät.

3. Mikäli paikallisesti on sovittu palkkaus- tai muista järjestelmistä, joissa palvelusaika on huomioitu palkkaus tai korvaustekijänä, ei yrityskoh- taista ja sopimukseen kirjattua järjestelmää sovelleta samanaikaisesti siten, että vaikutus olisi kertautuva.

15 §Suorituspalkkatyö

Jos työn laatu sen sallii ja se on teknisesti mahdollista, suoritetaan työ tuotannon ja ansion kohottamiseksi suorituspalkkatyönä.

Hinnoitteluperuste

Suorituspalkkatyön hinnoittelun on perustuttava työn vaativuuteen perus- tuviin palkkoihin.

Hinnoittelusääntö

1. Suorassa urakassa on hinnoittelun oltava sellainen, että työntekijän urakka-ansio nousee normaalilla urakkatyövauhdilla 20 % hinnoitte- luperustetta eli työnvaativuuteen perustuvaa palkkaa korkeammaksi ja kasvaa työnsuorituksen tai työtehon lisääntyessä vähintään sa- massa suhteessa.

Osa- eli sekaurakka

2. Osa- eli sekaurakkatyö, jossa osa palkasta maksetaan kiinteänä ja osa työnsuorituksen mukaan määräytyvänä liikkuvana osana, on hin- noiteltava siten, että työnsuorituksen tai työtehon vastatessa normaa- lia urakkatyövauhtia ansio nousee hinnoitteluperustetta eli työnvaati- vuuteen perustuvaa palkkaa 20 % korkeammaksi. Suoritustason noustessa tulee liikkuvan osan kasvaa samassa suhteessa.

Palkkiopalkka

3. Palkkiopalkkajärjestelmää voidaan käyttää niissä töissä, joissa työtu- los (tuotannon määrä, tuotteen laatu, raaka-aineen käytön taloudelli- suus yms.) riippuu esim. työntekijän tarkkaavaisuudesta, työtaidosta, tms. tekijästä. Palkkiopalkkatyö on hinnoiteltava siten, että normaalilla suoritustasolla ansio ylittää työnvaativuuteen perustuvan palkan.

Pöytäkirjamerkintä:

Liitot toteavat, että osaurakka ja palkkiopalkkatyössä palkan kiinteä osa voi olla ohjetuntipalkkaa pienempi, kunhan ansio- taso täyttää hinnoittelumääräykset.

Urakasta sopiminen

4. Sellaisesta urakkatyöstä, jota varten kiinteää työhinnoittelua ei ole laadittu, sovitaan työnantajan ja sen työntekijän tai niiden työntekijöi- den välillä, joille urakkatyötä tarjotaan, mikäli mahdollista jo ennen työn alkamista urakkahinta, josta työntekijälle on annettava todiste sekä välttämättömiä tietoja urakkahinnan laskemisen perusteista. Urakoitaessa on pyrittävä siihen, että työt jaetaan tarkoituksenmukai- siin, mielekkäisiin ja terveydelliset näkökohdat huomioon ottaviin ura- koihin.

Menetelmämuutokset

5. Urakkatyön hinnoitteluun vaikuttavien tekijöiden pysyessä muuttu- mattomina pidetään yksikköhinta ennallaan. Jos työ- ja tuotantome- netelmissä, työn järjestelyissä, työvälineissä tai raaka-aineen laa- dussa tapahtuu urakkahintaan vaikuttavia muutoksia, työlle määritel- lään uusi hinta.

Hinnoittelun tarkistaminen

6. Jos työntekijä perustellusti esittää, että voimassa oleva hinta on vir- heellinen, hänen tulee ilmoittaa tästä työnantajan edustajalle hinnoit- telun tarkistamista varten, mutta työtä tehdään kuitenkin em. hinnalla. Urakkahinnan tarkistamista koskeviin tutkimuksiin on ryhdyttävä tar- peetonta viivytystä välttäen. Jos muutoksia tarkistuksen perusteella tapahtuu, tarkistettua hintaa sovelletaan siitä päivästä alkaen, jolloin tarkistamista on pyydetty.

Urakan hylkääminen

7. Ellei työntekijä suostu ottamaan hänelle tarjottua urakkaa, työ teh- dään aikatyönä, josta maksetaan työntekijälle hänen henkilökohtaista tuntipalkkaansa vastaava palkka.

Yhteisurakka

8. Yhteisurakassa saa työntekijä osansa urakkavoitosta suhteessa hen- kilökohtaiseen tuntipalkkaansa ja siihen työtuntilukuun, jolla hän on osallistunut yhteisurakkaan, elleivät ao. työntekijät ja työnantaja kes- kenään ole sopineet toisin.

Urakan keskeyttäminen

9. Jos työntekijä työnantajan määräyksestä joutuu keskeyttämään aloit- tamansa jatkuvaksi sovitun urakkatyön muun kuin oman tuotantoko- neiston käynnissä- ja kunnossapitämiseksi tarvittavien korjaus- ja asennustöiden takia, eikä keskeytyksen aiheuttanutta työtä voida jär- jestää urakalla, työntekijälle maksetaan keskeytyksen ajalta, enintään kuitenkin kuudelta työpäivältä, hänen keskituntiansionsa mukainen palkka.

Jos tuntityö jatkuu kauemmin kuin kuusi työpäivää, maksetaan sen jälkei- seltä tuntityöajalta aikapalkka.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Edellisessä kohdassa mainittu urakkatyön keskeyttäminen ei koske tapauksia, joissa urakkatyö esimerkiksi lajin vaihtumisen tai muun vastaavan syyn johdosta päättyy.

Työntutkimukset

10. Niillä työpaikoilla, joilla käytetään työntutkimuksia, on työnantajan an- nettava työntekijöiden nimeämille edustajille riittävä selvitys ja koulu- tus tutkimustavoista sekä siitä, miten niitä mahdollisesti sovelletaan palkkaukseen.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Tässä pykälässä tarkoitetut urakoita tai muita suorituspalkkoja koskevat paikalliset sopimukset voidaan puolin tai toisin irtisa- noa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, ellei sopi- muksessa ole muusta irtisanomisajasta sovittu.

16 §Vuoro-, ilta- ja yötyölisät Vuorotyölisä‌

1. Vuorotyötä tekevälle työntekijälle maksetaan vuorotyölisänä Lähinnä 1.1.2024 jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien

• iltavuorolisä 123 senttiä/tunti

• yövuorolisä 230 senttiä/tunti

1.5.2025 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta

• iltavuorolisä 126 snt/tunti

• yövuorolisä 236 snt/tunti

1.4.2026 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta

• iltavuorolisä 130 snt/tunti

• yövuorolisä 243 snt/tunti

1.4.2027 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta

• iltavuorolisä 133 snt/tunti

• yövuorolisä 249 snt/tunti

2. Jos työntekijän säännöllinen työaika sijoittuu siten, että työtä tehdään kello 16.00 ja 24.00 välisenä aikana sen olematta vuoro-, yli-, hätä- tai hälytysluontoista työtä, maksetaan em. kellomäärien välille sattu- vilta työtunneilta iltavuorolisän suuruista iltatyölisää ja kello 00.00 ja

06.00 välille sattuvilta työtunneilta yövuorolisän suuruista yötyölisää.

Paikallinen sopiminen vuoro-, ilta- ja yötyölisistä

3. Vuoro-, ilta- ja yötyölisien ajankohdista voidaan paikallisesti sopia toi- sin.

17 §Siirto toiseen työhön Alemmin palkattu työ‌

1. Jos aikapalkalla työskentelevä työntekijä siirretään toiseen omaa työ- tään alemmin palkattuun työhön, hänelle maksetaan tällöin entisestä työstään sovittu henkilökohtainen tuntipalkka kahden viikon ajalta, minkä jälkeen palkka määrittyy sen työn mukaan, jota työntekijä suo- rittaa.

Korkeammin palkattu työ

2. Jos toiseen, korkeammin palkattuun tuntityöhön siirretty työntekijä pystyy heti suorittamaan tätä työtä sekä työn laatuun että työtehoon nähden samalla tavalla kuin tätä työtä varsinaisesti suorittava, hänelle maksetaan heti uuden työn mukainen palkka.

18 §Palkanmaksu

1. Liitot suosittelevat, että palkat maksetaan kerran kuukaudessa. Ellei paikallisesti toisin sovita, palkat maksetaan sovittuina palkanmaksu- päivinä vähintään kaksi kertaa kuukaudessa. Muuttuvat palkanosat, kuten tuntiperusteiset lisät ja ylityön palkat voidaan maksaa ja palkat- tomat poissaolot voidaan käsitellä kerran kuukaudessa. Jos palkan- maksupäivä sattuu sunnuntai- tai juhlapäiväksi, palkka maksetaan edellisenä arkipäivänä.

Mikäli työpaikalla siirrytään kuukausipalkkaan 19 §:n mukaisesti, voidaan palkka maksaa kerran kuukaudessa.

Pöytäkirjamerkintä:

Muuttuvilla tuntiperusteisilla palkanosilla tarkoitetaan erikseen laskettavia tuntiperusteisiä lisiä, esim. vuorolisiä, erityisolosuh- delisiä, lisä- ja ylityön perus- ja korotusosia, sunnuntaityökoro- tusta, suurjuhlapyhä- ja suurjuhlapyhän aaton korvauksia sekä viikkolepokorvauksia.

2. Palkan laskemista varten voidaan jättää 6 työpäivän palkka sisään.

Työsuhteen päättyessä irtisanomisen vuoksi erääntyvät saatavat on mak- settava viimeistään päättymispäivää seuraavana työpäivänä. Purkuta- pauksissa saatavat on suoritettava kolmen työpäivän kuluessa työsuh- teenpäättymispäivästä ja työsuhteen purkautumistapauksissa kolmen työ- päivän kuluttua siitä, kun päätös työsuhteen purkautumisesta tehdään.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että työsuhteen päättyessä eräänty- neet saatavat maksetaan yrityksen normaalina palkanmaksupäivänä.

3. Työntekijälle on palkanmaksun yhteydessä annettava palkkalas- kelma kirjallisesti tai sähköisesti.

Pöytäkirjamerkintä:

Ennen siirtymistä sähköiseen palkkalaskelmaan, työnantaja tie- dottaa muutoksen ajankohdasta ja huolehtii, että työntekijä osaa ja pystyy tulostamaan tarvittaessa palkkalaskelman. Muussa tapauksessa palkkalaskelma annetaan kirjallisesti.

4. Palkasta pidätetään se, mihin työnantaja on lain ja sopimuksen mu- kaan velvollinen tai oikeutettu.

5. Muistutukset maksettua palkkaa vastaan saatuun rahamäärään näh- den on tehtävä palkanmaksutilaisuudessa.

6. Liitot suosittelevat, että työpaikoilla sovitaan palkan maksamisesta ra- halaitoksen välityksellä.

19 §Kuukausipalkka Kuukausipalkkaan siirtyminen‌

1. Muutettaessa tuntipalkka kuukausipalkaksi, kerrotaan voimassa ole- vaa tuntipalkkaa luvulla 169.

Kuukausipalkan osittaminen

2. Jos työntekijällä ei ole oikeutta saada palkkaansa koko palkanmak- sukaudelta, saadaan kuukausipalkkaisen työntekijän tuntipalkka ja- kamalla kuukausipalkka päivä-, ja kaksivuoro- ja keskeytyvässä kol- mivuorotyössä luvulla 159 ja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä luvulla 155.

20 §Keskituntiansio

Yrityksissä, joissa peruspalkka tai ansion menetyksen korvaaminen on laskettavissa yksinkertaisemmin esimerkiksi siitä syystä, että yrityksen käytössä on pelkästään aikapalkka, ei ole velvollisuutta ottaa käyttöön seuraavassa kuvattavaa keskituntiansiota. Tällöin esimerkiksi ylityötilan- teessa korotetaan kaikkia palkan osia.

Laskentajakso

1. Säännöllisen työajan keskituntiansiota laskettaessa käytetään las- kentajaksona joko edellistä palkkakautta tai edellistä vuosineljän- nestä.

Tuntipalkkainen työntekijä

2. Työntekijän säännöllisen työajan keskituntiansio lasketaan siten, että hänen laskentajakson aikana aika-, urakka- sekä osaurakka- ja palk- kiotyössä työajalta saamansa ansio mahdollisine palvelusaikalisi- neen, erittäin raskaan ja erittäin likaisen työn, poikkeuksellisen vai- kean ja vaarallisen työn sekä vuorotyön lisineen vähennettynä ylityö- korvauksella sekä sunnuntaityökorotuksella ja suurjuhlapyhäkorvauk- sella sekä suurjuhlapyhän aaton korvauksella jaetaan laskentajakson aikana tehtyjen työtuntien kokonaismäärällä.

Keskeytymätöntä kolmivuorotyötä ja jatkuvaa 1- ja 2-vuorotyötä tekevän työntekijän keskituntiansiota laskettaessa ei tämän ansiosta kuitenkaan vähennetä sunnuntaityökorotuksia.

Kuukausipalkkainen työntekijä

3. Kuukausipalkkaisen työntekijän keskituntiansiota laskettaessa kiin- teää kuukausipalkkaa vastaava keskiansio saadaan laskemalla yh- teen laskenta ajanjaksolta työntekijälle maksettavaksi sovitut kuukau- sipalkat palvelusaikalisineen ja jakamalla saatu palkkasumma tunti- määrällä, joka keskeytymättömässä kolmivuorotyössä on 155 ja muissa työaikamuodoissa 159.

Jos työntekijän palkkaan sisältyy muuttuvia palkanosia, esimerkiksi palk- kio-osuuksia tai tuntiperusteisia lisiä, lasketaan näitä vastaava keskitunti- ansio-osa kohdassa 2 määritellyllä tavalla.

4. Jos säännöllisen työajan keskituntiansio on henkilökohtaista tunti- palkkaa pienempi, käytetään laskentatekijänä henkilökohtaista tunti- palkkaa.

Keskituntiansion käyttöajanjakso

5. Kohdan 1 tarkoittamia vuosineljänneksiin perustuvia keskituntiansi- oita käytetään seuraavasti:

- helmi-, maalis- ja huhtikuun aikana edellisen vuoden IV vuosi- neljänneksen keskituntiansiota,

- touko-, kesä- ja heinäkuun aikana vuoden I vuosineljänneksen keskituntiansiota,

- elo-, syys- ja lokakuun aikana vuoden II vuosineljänneksen keskituntiansiota, sekä

- marras-, joulu- ja tammikuun aikana III vuosineljänneksen kes- kituntiansiota.

Tässä kohdassa mainitut kuukausijaksot ja vuosineljännekset lasketaan alkaviksi ja päättyviksi tilikausien mukaan siten, että tilikauden jakautu- essa kahdelle yllä mainituista kuukausijaksoista tai kahdelle vuosineljän- nekselle, tilikausi luetaan siihen jaksoon, jolle jakaantuu suurempi määrä säännöllisiä työtunteja.

Keskituntiansion käyttö

6. Keskituntiansiota käytetään tuntipalkkaisten työntekijöiden perus- palkkana työehtosopimuksessa mainittuja palkan korotusosia, kuten esimerkiksi yli- ja sunnuntaityökorotuksia laskettaessa.

Keskituntiansiota käytetään lisäksi sekä tuntipalkkaisilla että kuukausi- palkkaisilla työntekijöillä tapauksissa, joissa työehtosopimus velvoittaa an- sion menetyksen korvaamiseen.

Pöytäkirjamerkintä:

Jos työntekijälle ei voida määrittää keskituntiansiota edellisen palkkakauden tai edellisen vuosineljänneksen mukaan esimer- kiksi pitkäaikaisen sairausloman, perhevapaan, vuorotteluva- paan, vähäisten työtuntien tai muun vastaavan syyn johdosta, käytetään keskituntiansion määrittelyyn edellisen kokonaisen palkkakauden keskituntiansiota mahdollisilla yleiskorotuksilla korotettuna tai vastaavan työntekijäryhmän voimassa olevaa keskituntiansiota.

Samoin voidaan menetellä, jos henkilökohtainen keskituntian- sio poikkeaa kohtuuttomasti ja aiheettomasti ilman noudatet- tuun työaikamuotoon (esimerkiksi vuorottajat ja tuuraajat), työ- tehtävään tai suorituspalkkatyöhön liittyvää perustetta vastaa- van työntekijäryhmän voimassa olevasta keskituntiansiosta.

IV ERINÄISET KORVAUKSET

21 §Arkipyhäkorvaus Arkipyhäkorvaus‌

Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan uudenvuodenpäivältä, loppiais- päivältä, pitkäperjantailta, toiselta pääsiäispäivältä, helatorstailta, vapun- päivältä, juhannusaatolta, jouluaatolta, ensimmäiseltä ja toiselta joulupäi- vältä jäljempänä mainituin edellytyksin arkipyhäkorvauksena 8 tunnin palkka, mikäli mainitut arkipyhät muuten olisivat olleet hänen työpäiviänsä.

Arkipyhäkorvaus maksetaan kuitenkin vain työntekijälle, jonka työsuhde on yhtäjaksoisesti kestänyt vähintään kolme (3) kuukautta ennen ko. arki- pyhää ja edellyttäen, että työntekijä on ollut työssä työajan tasoittumis- suunnitelman mukaisesti viimeisenä arkipyhää edeltäneenä ja myös sen jälkeen lähinnä seuraavana työpäivänä tai toisena näistä päivistä, jos poissaolo on johtunut työnantajan luvasta, lomautuksesta, raskaus- tai vanhempainvapaasta tai poissaolo on perustunut työehtosopimuksen si- sältämiin palkallisiin poissaoloihin.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Työajan tasoittumissuunnitelmaan merkitty työajan lyhennys- päivä sekä alkava tai päättyvä vuosiloma siirtävät edellisen kappaleen tarkoittamaa edellytyspäivää.

Arkipyhäkorvaus maksetaan kuitenkin silloin, kun maanantain ja perjan- tain väliseen aikaan sijoittuva arkipyhä jää työntekijän vuosiloman, enin- tään kolme kuukautta ennen arkipyhää kestäneen sairauden, taloudelli- sista tai tuotannollisista syistä johtuvan enintään kaksi viikkoa arkipyhää ennen kestäneen lomautuksen tai työnantajan kustantaman koulutuksen ajalle.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Mikäli lomautus on toteutettu vuoroviikkolomautuksena tai ly- hennettyjen työviikkojen muodossa, täyttyy em. kahden viikon jakso, kun varsinaisia lomautuspäiviä on tällaisen lomautusjär- jestelyn alkamisen jälkeen kertynyt kahta viikkoa vastaava määrä.

Vapaapäiväksi sattuvalta arkipyhältä ei arkipyhäkorvausta makseta. Mikäli työntekijä on työssä em. päivinä, tai hänelle maksetaan korvausta jollakin muulla perusteella, ei arkipyhäkorvausta suoriteta.

Pöytäkirjamerkintä 3:

Edellä olevasta poiketen maksetaan työaikamuodossa 36 työs- kentelevälle arkipyhäkorvaus maanantain ja perjantain välille sijoittuvalta arkipyhältä riippumatta siitä onko kyseinen päivä työajan tasoittumissuunnitelman mukainen työ- vai vapaapäivä.

Mikäli työntekijä ei ole oikeutettu lainmukaiseen itsenäisyyspäivän palk- kaan, maksetaan itsenäisyyspäivältä arkipyhäkorvaus tämän pykälän mu- kaisesti.

22 §Suurjuhlapyhäkorvaus Suurjuhlapyhäkorvaus‌

Uudenvuoden-, loppiais-, pitkäperjantain-, I ja II pääsiäis-, vappu-, hela- torstai-, helluntai-, juhannus-, pyhäin-, itsenäisyys- sekä I ja II joulupäivänä maksetaan kello 06.00 lähtien 24 tunnin aikana kaikille kyseessä olevana

päivänä työssä oleville 200 %:lla korotettu palkka, mihin sisältyy sunnun- taityökorotus. Mikäli se esimerkiksi noudatetun työvuororytmityksen, työ- vuorokauden vaihtumisajankohdan tms. syyn vuoksi katsotaan tarpeel- liseksi, voidaan em. suurjuhlapyhäkorvauksen maksamisajankohdasta paikallisesti sopia toisinkin.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Suurjuhlapyhän ajankohtaa ja siitä maksettavia korvauksia voi- daan paikallisesti sopien siirtää.

Mainittujen päivien aattoina maksetaan vuorotyössä tai säännöllisessä ilta- tai yötyössä työskenteleville suurjuhlapyhän aaton korvausta ilta- ja yövuoron ajalta 100 % ja aamuvuoron ajalta 20 % keskituntiansiosta. Kor- vaus ei sisällä mahdollisia yli- ja sunnuntaityökorotuksia.

Päivätyössä työskenteleville työntekijöille maksetaan em. aattopäivinä ko- rotus, jonka suuruus on 20 % keskituntiansiosta työajan tasoittumissuun- nitelman mukaiselta säännölliseltä työajalta. Ylityöajalta korvausta ei mak- seta. Korvaus ei sisällä mahdollista sunnuntaityökorotusta.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Päivätyössä voidaan paikallisesti sopien edellä mainittuina aat- toina lyhentää säännöllistä työaikaa aattokorvauksen suuruutta vastaten.

23 § Matkakustannukset ja päivärahat Työskentely tehdasalueen ulkopuolella‌

1 Yleisiä määräyksiä‌

Työtehtävien edellyttämät matkat suoritetaan tarkoituksenmukaisella ta- valla siten, ettei matkaan kulu aikaa eikä siitä aiheudu kustannuksia enem- pää kuin tehtävien hoitaminen välttämättä vaatii.

Matkasta aiheutuvien kustannusten korvaaminen, majoittumismahdolli- suudet, henkilökohtaisten asioiden hoitomahdollisuudet työkomennuksen aikana ja muut matkaan liittyvät yksityiskohdat tulee tarvittaessa yhteisesti selvittää ennen matkalle lähtöä.

Milloin yrityksen toiminnan luonteesta johtuen työntekijä joutuu jatkuvasti työskentelemään eri työpaikoilla, tulee työnantajan työhönoton yhtey- dessä selvittää työntekijälle, mikä on hänen vakinainen työpaikkansa tätä pykälää sovellettaessa. Tähän määrittelyyn vaikuttavien olosuhteiden olennaisen muuttumisen johdosta tulee työnantajan antaa työntekijälle vastaava selvitys.

Matkan alkaminen ja päättyminen

Matka katsotaan alkaneeksi silloin, kun työntekijä lähtee välittömästi ko- mennuspaikkakunnalle suuntautuvalle matkalle työpaikalta tai asunnos- taan ja päättyneeksi silloin, kun hän palaa työpaikalleen. Ellei työntekijä voi palata työpaikalleen säännöllisen työajan kuluessa, katsotaan matka päättyneeksi silloin, kun hän palaa asuntoonsa.

Komennuspaikkakunta

Komennuspaikkakunnalla tarkoitetaan muuta työskentelypaikkakuntaa kuin vakinaisen työpaikan sijaintipaikkakuntaa tai työntekijän kotipaikka- kuntaa.

Työkomennus

Lyhyt työkomennus on kyseessä silloin, kun matka edellyttää yöpymistä sekä oleskelun vieraalla paikkakunnalla arvioidaan kestävän enintään 14 kalenterivuorokautta.

Pitkä työkomennus on kyseessä silloin, kun matkan ja oleskelun vieraalla paikkakunnalla arvioidaan kestävän yli 14 kalenterivuorokautta.

Ilmoitusvelvollisuus työkomennuksista

Lyhyestä työkomennuksesta ilmoitetaan työntekijälle viimeistään kolman- tena matkaa edeltävänä päivänä.

Pitkästä työkomennuksesta ilmoitetaan, mikäli mahdollista, viikkoa ennen matkan alkamista, kuitenkin viimeistään kolmantena matkaa edeltävänä päivänä.

Edellä mainittua ilmoitusaikaa noudattaen selvitetään työntekijälle mat- kaan liittyvät erityiskysymykset, esimerkiksi asunnon varaaminen työnan- tajan toimesta tai asunnon saantimahdollisuudet komennuspaikkakun- nalla.

Edellä mainituista määräajoista voidaan kuitenkin poiketa sellaisen työn- tekijän osalta, jonka kanssa tehty työsopimus tai hänen normaalit työteh- tävänsä muuten edellyttävät jatkuvaa matkustamista tai toistuvia lyhyitä työkomennuksia tai milloin on kysymyksessä kiireellinen työkomennus.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Työkomennus on kiireellinen, kun kyseessä on hätätyö tai mat- kan aiheuttaa muu ennalta odottamaton syy, esimerkiksi toisen työntekijän sairastuminen, ja tuotannon tekniset syyt edellyttä- vät välitöntä lähtöä komennuspaikkakunnalle.

2 Matkakustannusten korvaaminen‌

a. Matkakustannusten korvaus

Työnantaja korvaa kaikki tarpeelliset matkakustannukset, sekä milloin matka tapahtuu yön aikana, makuulippujen hinnat.

Jos oman auton käytöstä on ennen matkaa sovittu, maksetaan siitä sekä työnantajan kanssa sovitusta muiden henkilöiden tai tavaran kuljetuksesta verohallituksen vuosittain verovapaaksi vahvistama korvaus.

b. Matka-ajan korvaus

Matka-ajan korvausta maksetaan enintään 16 tunnilta työvuorokaudessa.

Matka-ajan korvausta ja palkkaa säännöllisenä työaikana tehdystä työstä maksetaan yhteensä enintään 16 tunnilta työvuorokaudessa.

Säännöllisenä työaikana matkustettaessa maksetaan keskituntiansion mukainen korvaus ja muilta ko. työvuorokauteen sijoittuvilta matkatun- neilta 85 % keskituntiansiosta.

Vapaapäivänä tapahtuvalta matkalta maksetaan ensimmäiseltä 8 matka- tunnilta keskituntiansion mukainen korvaus ja seuraavilta tunneilta 85 % keskituntiansiosta.

Makuupaikka

Milloin työntekijälle on järjestetty makuu- tai hyttipaikka, ei kello 21.00–

7.00 väliseltä ajalta edellä mainittua korvausta suoriteta.

c. Päiväraha

Päivärahaa maksetaan kultakin matkavuorokaudelta, kun työntekemis- paikka on yli 55 kilometrin etäisyydellä työntekijän vakinaisesta työpai- kasta ja asunnosta, seuraavasti:

˗ Kokopäiväraha suoritetaan, kun työmatka on kestänyt yli 10 tuntia.

˗ Osapäiväraha maksetaan, kun työmatka on kestänyt yli 6 mutta enin- tään 10 tuntia.

˗ Täyden matkavuorokauden jatkeena olevasta vajaavuorokaudesta, joka käsittää vähintään 2 ja enintään 6 tuntia, maksetaan osapäivä- raha.

Matkavuorokausi on enintään 24 tunnin pituinen ajanjakso, joka alkaa työntekijän lähtiessä työmatkalle työpaikaltaan tai asunnoltaan. Matkavuo- rokausi päättyy työntekijän palatessa työmatkalta työpaikalleen tai asun- nolleen.

Jos työntekijä jonakin matkavuorokautena saa ilmaisen tai matkalipun hin- taan sisältyneen ruoan, päivärahan määrästä vähennetään puolet. Ilmai- sella ruoalla tarkoitetaan kokopäivärahan kysymyksessä ollen kahta ja osapäivärahan kysymyksessä ollen yhtä ilmaista ateriaa.

d. Ateriakorvaus

Kun työ tehdään yli 5 kilometrin etäisyydellä työntekijän vakinaisesta työ- paikasta ja asunnosta, maksetaan hänelle

˗ matkakustannukset ja

˗ matka-ajan korvaus b) kohdan mukaisesti sekä

˗ ateriakorvaus, jos työntekijällä ei ole mahdollisuutta ruokailla vakinai- sella työpaikallaan tai kotonaan, ellei työpaikalla anneta ilmaista ruo- kaa.

Soveltamisohje:

Jos työmatka alkaa vakinaiselta työpaikalta kesken työpäivän, mak- setaan työntekijälle matkakustannukset ja matka-ajan korvaus edellä mainittua lyhyemmältäkin matkalta.

Mikäli toisin ei ole sovittu, tapauksissa, joissa työntekijän tässä kohdassa tarkoitettu työ matkoineen on kestänyt vähintään 12 tuntia ja hän sen takia voi palata kotiinsa vasta myöhään illalla, korvataan syntyvät kustannukset toisella ateriakorvauksella. Mainittuihin tunteihin lasketaan mukaan myös välittömästi ennen matkaa saman työvuorokauden aikana tehdyt työtunnit.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Ateriakorvausta koskevaa määräystä ei sovelleta tapauksiin, joissa työntekijä joutuu liikkumaan saman yrityksen eri työpai- koilla silloin, kun nämä työpaikat ovat samalla paikkakunnalla tai muuten lähellä toisiaan ja ruokailumahdollisuudet ja -olosuh- teet ovat näillä työpaikoilla vastaavia.

e. Yöpymiskustannukset

Päivärahan lisäksi korvataan yöpymiskustannukset suorittamalla joko ma- joittumiskustannusten korvaus tai yömatkaraha seuraavasti:

Majoittumiskustannukset

Ellei työntekijälle ole järjestetty majoittumismahdollisuutta, työnantaja kor- vaa työkomennuksen aikana syntyneet majoittumiskustannukset työnan- tajan hyväksymän selvityksen mukaisesti.

Yömatkaraha

Verohallituksen verovapaaksi vahvistaman suuruinen yömatkaraha suori- tetaan sellaiselta päivärahaan oikeuttavalta matkavuorokaudelta, jona työntekijälle ei ole järjestetty ilmaista majoitusta tai hän ei ole saanut ma- joittumiskorvausta tai matkan ajaksi makuu- tai hyttipaikkaa.

Matkakorvaukset komennuspaikkakunnalla

▇▇▇▇▇▇▇ komennuspaikkakunnalla ei ole työkohteen läheisyydessä saata- vissa asuntoa ja työntekijä tämän vuoksi joutuu asumaan yli 5 kilometrin etäisyydellä työmaalta, maksetaan työntekijälle korvaus matkakustannuk- sista. Korvauksen suuruus määräytyy ensisijaisesti yleisissä kulkuneu- voissa perittävän maksun mukaisesti. Milloin sopivien yleisten kulkuyh- teyksien puuttuessa joudutaan käyttämään omaa autoa, sovelletaan oman auton käyttöä koskevaa sopimuskohtaa.

Kotimatkat eräinä juhlapyhinä

Jos komennus on ennen pääsiäis-, juhannus- tai joulupäivää kestänyt yh- täjaksoisesti vähintään 6 viikkoa, on työntekijä oikeutettu matkustamaan kotiinsa, mikäli työn tekninen laatu tai muut pakottavat syyt eivät sitä estä. Ko. matkoista aiheutuvat kustannukset työnantaja korvaa tämän pykälän mukaisesti.

Pöytäkirjamerkintä 3:

Työehtosopimusten mukaiset matkakustannusten korvaukset ja niiden perusteet määräytyvät sopimuskauden aikana vero- hallituksen vuosittaisten ko. korvauksia koskevien päätösten mukaisesti.

3 Matkustussääntö‌

Paikallisesti sopien voidaan laatia matkustussääntö, jolla voidaan poiketa tämän pykälän määräyksistä edellyttäen, että matkustamisen korvaami- nen kokonaisuutena ottaen vastaa tämän pykälän tasoa.

24 §Ulkomaantyö

1 Yleiset määräykset‌

Ulkomailla tehtävän matkatyön työehdoista sovitaan työnantajan ja työn- tekijän välillä ennen matkan alkamista. Edellä mainitut ehdot tulisi sopia kirjallisesti niin, että ne pääsääntöisesti vastaavat kotimaassa vastaa- vassa työssä sovellettavia työsuhteen ehtoja.

Jos ulkomailla tehtävä työ pidempiaikaisen kestonsa, laajuutensa, siihen osallistuvien työntekijöiden tavanomaista suuremman lukumäärän ja mui- den seikkojen perusteella sitä edellyttää, liitot voivat sopia projektiluontei- sen työn työehdoista erikseen tämän pykälän määräyksistä poikkeavasti.

Ulkomaan komennukselle ei työntekijää tule määrätä ilman hänen suos- tumustaan, ellei kyseessä ole työntekijä, jonka kanssa tehty työsopimus edellyttää matkustamista myös ulkomaille tai jonka normaaleihin tehtäviin tämä on aikaisemmin kuulunut tai ellei työkomennus ole tuotannon teknis- ten syiden vuoksi kiireellinen. Osapuolet toteavat, että liittojen välillä on laadittu suositus koskien niitä seikkoja, joista ulkomaan komennukselle lähdettäessä on sovittava tai jotka muuten on tarpeen mukaan selvitet- tävä.

2 Päiväraha‌

Päivärahan suuruus kussakin maassa on se, jonka verohallitus vuosittain verovapaaksi vahvistaa.

Jos työntekijä ulkomaan komennuksella saa ilmaisen asunnon tai ruoan tai molemmat, vähennetään päivärahaa vastaavasti. Asunnon osuudeksi katsotaan tällöin 1/4 päivärahasta, ellei paikallisesti muuta sovita.

3 Matkustussääntö‌

Työpaikkaa varten voidaan vahvistaa matkustussääntö, jossa ulkomailla tehtävän työn työehdoista määrätään tästä työehtosopimuksesta poik- keavasti edellyttäen, että matkustussäännön mukaisten etujen on paikal- lisella sopimuksella todettu kokonaisuutena ottaen olevan saman tasoiset kuin tässä työehtosopimuksessa on ulkomaan työn osalta määrätty.

25 §Muita korvauksia Vaalit‌

1. Työnantaja korvaa valtiollisia ja kunnallisia vaaleja varten lain mu- kaan asetetun vaalilautakunnan tai -toimikunnan jäsenenä toimivalle työntekijälle sen ansionmenetyksen, mikä hänelle aiheutuu siitä, että vaalilautakunta tai -toimikunta kokoontuu hänen työaikanaan.

Merkkipäivät

2. Työntekijällä on oikeus 50- ja 60-vuotispäivänään saada säännöllistä työaikaa vastaava palkallinen vapaa työstä silloin, kun kyseinen päivä sattuu hänen työvuoroluettelon tai työajan tasoittumissuunnitelman mukaiseksi työpäiväkseen.

Voimaan 1.1.2026 alkaen:

Jos 50- tai 60-vuotispäivä sattuu työntekijän työvuoroluettelon tai työ- ajan tasoittumissuunnitelman mukaiseksi vapaapäiväksi, maksetaan työntekijälle korvaus, joka vastaa säännöllisen työajan palkkaa. Osa- aikaiselle työntekijälle korvaus maksetaan osa-ajan suhteessa. Merk- kipäiväraha maksetaan sen palkkakauden palkanmaksun yhtey- dessä, jonka aikana 50- tai 60-vuotispäivä on ollut.

Kutsunta

3. Työnantaja korvaa asevelvollisuuskutsuntaan osallistuvalle työnteki- jälle hänelle siitä aiheutuvan ansion menetyksen.

Reservin harjoitukset

4. Työnantaja maksaa työntekijälle reservin harjoitusten ajalta palkkaa siten, että työntekijä saa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut. Määräystä sovelletaan myös niihin, jotka pelastus- lain nojalla koulutetaan väestönsuojelun erikoistehtäviin.

Hautaus- ja vihkiäis- ja parisuhteen rekisteröintipäivät

5. Työntekijällä on oikeus saada palkallista vapaata työstä omana vih- kiäispäivänään tai parisuhteen rekisteröintipäivänä sekä läheisen omaisensa hautauspäivänä, joka voi olla myös uurnanlaskupäivä. Läheisenä omaisena pidetään työntekijän aviopuolisoa, rekisteröidyn parisuhteen toista osapuolta ja samassa taloudessa asuvaa avopuo- lisoa, lapsia ja ottolapsia, hänen vanhempiaan ja isovanhempiaan, veljiään ja sisariaan sekä avopuolison tai rekisteröidyn parisuhteen toisen osapuolen vanhempia.

V SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET

26 §Sairausajan palkka Karenssipäivä‌

1. Työnantaja maksaa työntekijälle, joka työnantajan hyväksymän selvi- tyksen mukaan on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työtä, sairausajan palkkana täyden palkan toisen sellaisen sairaus- päivän alusta, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä.

Jos työntekijä sairastuu uudelleen samaan sairauteen enintään 30 kalenteripäivän kuluessa siitä päivästä, jolloin viimeksi maksettiin sai- rausajan palkkaa tai päivärahaa, jatkuu sairausajan palkan maksami- nen ilman karenssipäivää, jos korvausajanjakso ei tämän sairauden osalta ole tullut täyteen. Sairausajan palkan maksamista jatketaan il- man karenssipäivää, kunnes sairaus tai sairausajan palkanmaksu- jakso päättyy.

Työkyvyttömyyden toteaminen

Työntekijän työkyvyttömyys todetaan ensisijaisesti yrityksen työterveys- lääkärin lääkärintodistuksella. Muun lääkärin kuin työterveyslääkärin an- tama todistus työkyvyttömyydestä riittää perusteeksi sairausajan palkan maksamiselle tapauksissa, joissa hoidon kiireellisyyden, työterveyslääkä- rin kaukaisen sijainnin, vastaanottoajan soveltumattomuuden, erikoislää- kärin tutkimuksen tarpeellisuuden, matkatyön, omalääkärijärjestelmän käyttämisen tai muun perustellun syyn vuoksi työterveyslääkärin käyttö ei ole mahdollista.

Korvausjakso

Sairausajan palkkaa maksetaan sen pituiseen ajanjaksoon sisältyviltä työ- päiviltä, kuin seuraavasta käy ilmi:

Työsuhde, joka ennen työkyvyttömyyden Ajanjakson pituus

alkua on jatkunut yhdenjaksoisesti kalenteripäivinä

vähintään 1 kk:n mutta alle 3 v. 28 päivää

3 vuotta mutta alle 5 v. 35 päivää

5 vuotta mutta alle 10 v. 42 päivää

10 vuotta tai kauemmin 56 päivää

Jos henkilö sairastuu uudelleen samaan sairauteen 30 kalenteripäivän ku- luessa, käsitellään poissaoloja yhtenä sairautena. Jotta saman sairauden uusiutumista voidaan pitää uutena sairautena, tulee työntekijän työsken- nellä työvuoroluettelon mukaisesti 30 kalenteripäivän ajanjaksolla. Tähän ajanjaksoon ei lasketa vuosilomapäiviä.

Alle 1 kuukauden työsuhde

Jos sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys alkaa ennen kuin työsuhde on jatkunut yhden kuukauden, maksaa työnantaja sairausajan palkkana 50 % työntekijän henkilökohtaisesta aikapalkasta, kuitenkin enintään niiltä työajan tasoittumissuunnitelman mukaisilta työpäiviltä, jotka ovat työkyvyttömyyden alkamispäivän ja sen jälkeisen 9 arkipäivän pitui- sen ajanjakson sisällä. Karenssipäivältä maksettavan palkan suhteen ja myös muutoinkin noudatetaan tämän pykälän määräyksiä.

Jos työntekijälle sairausvakuutuslain mukaan kuuluva oikeus päivärahaan alkaa aikaisemmin, lyhenee vastaavasti aika, jolta palkkaa on maksettava.

Karenssipäivän poistuminen

Sairausajan palkkaa maksetaan myös karenssipäivältä, mikäli

˗ työntekijän työsuhde ennen työkyvyttömyyden alkua on yhdenjaksoi- sesti kestänyt vähintään 6 kuukautta, tai

˗ sairauden aiheuttama työkyvyttömyys on jatkunut kauemmin, kuin sai- rastumispäivän ja seitsemän seuraavaa arkipäivää, tai

˗ mikäli työkyvyttömyys on aiheutunut työtapaturmasta.

Sairastuminen kesken työpäivän

Jos työntekijän työkyvyttömyys alkaa kesken työpäivän tai -vuoron, mak- setaan hänelle palkkaa työpäivän tai -vuoron loppuun.

Sairausajan palkan epääminen

2. Sairausajan palkkaa ei kuitenkaan makseta, jos työntekijä on aikaan- saanut sairauden tai tapaturman tahallisesti, rikollisella toiminnallaan, kevytmielisellä elämällään tai muulla törkeällä tuottamuksella.

Vähennykset

3. Sairausajan tai perhevapaan palkasta vähennetään, mitä työntekijä saa saman työkyvyttömyyden tai synnytyksen takia samalta ajanjak- solta päivä-, raskaus- tai vanhempainrahaa taikka siihen verrattavaa muuta korvausta lain tai sopimuksen perusteella. Työnantajalla ei kui- tenkaan ole oikeutta vähentää ko. korvausta sairausajan tai perheva- paan palkasta siltä osin kuin korvausta maksetaan työntekijälle hänen kokonaan tai osaksi itse kustantamansa vapaaehtoisen vakuutuksen perusteella.

Siltä ajalta, jolta työnantaja on työntekijälle maksanut sairausajan tai perhevapaan palkan, hän on oikeutettu nostamaan itselleen palau- tuksena työntekijälle tulevan edellisen kappaleen mukaisen päivä-, raskaus- tai vanhempainrahan tai siihen verrattavan korvauksen taikka saamaan sen määrän takaisin työntekijältä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän.

Jos päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta ei työntekijästä itses- tään johtuvista syistä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä lain mukaan olisi ollut oikeus, työnantajalla on oi- keus vähentää sairaus- tai perhevapaan palkasta se päiväraha tahi sen osa, mikä työntekijän laiminlyönnin johdosta on jäänyt suoritta- matta.

Työntekijälle, joka on työnantajan tukeman sairauskassan jäsen, työnantaja on velvollinen maksamaan 1. kohdan mukaisen sairaus- ajan palkan ehdolla, että sairauskassa vapautetaan suorittamasta hä- nelle sairausavustusta siltä ajalta jolta työnantaja 1. kohdan mukai- sesti on palkkaa maksanut. Mikäli sairauden tai tapaturman aiheut- tama työkyvyttömyys jatkuu yli sen ajan, jolta työnantaja 1. kohdan nojalla on velvollinen palkkaa maksamaan, vastaa sairauskassa sääntöjensä mukaisesti jatkuvan avustuksen suorittamisesta.

4. Jos työpaikalla toimii sairausvakuutuslain alainen kassa, työnantaja voi toteuttaa kohtaan 1 perustuvat velvollisuutensa siten, että kassa maksaa myös 1. kohdan edellyttämän sairausajan palkan ja työnan- taja suorittaa kassalle kannatusmaksun, joka vastaa puheena ole- vasta sairausvakuutuslain ulkopuolella suoritettavasta avustuksesta aiheutuvia kustannuksia.

Ilmoitusvelvollisuus

5. Työntekijä on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle sai- rastumisestaan.

Sairausajan palkan maksujärjestelmän menettelytapaohjeet Työkyvyttömyys todetaan työnantajan hyväksymällä todistuksella‌

˗ Työkyvyttömyys todetaan yrityksen työterveyslääkärin tai muulla työn- antajan hyväksymällä lääkärintodistuksella, ellei tästä ohjeesta muuta johdu.

˗ ▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇ lääkärintodistus hyväksytään, mikäli lääkäri on kirjoittanut todistukseen erityiset perusteet taannehtivuudelle.

Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet

˗ Työnantaja on velvollinen maksamaan sairausajan palkkaa, kun sai- rausajan palkan perusteet ja määrä on hyväksyttävästi selvitetty.

˗ Mikäli työnantaja ei ole hyväksynyt työntekijän esittämää lääkärintodis- tusta, on hänellä oikeus osoittaa työntekijä nimetyn lääkärin tarkastet- tavaksi. Tällöin työnantaja suorittaa lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset.

˗ Sairaslomatodistus on edellä mainituin edellytyksin hyväksyttävä todis- tus, jollei työnantaja perustelluin syin pysty osoittamaan väärinkäytöstä. Mahdolliset epäselvyydet on selvitettävä paikallisesti asianosaisten kesken. Mikäli tämä ei onnistu, saatetaan asia työmarkkinoilla vallitse- van normaalin neuvottelujärjestelmän välityksellä sairaslomatodistuk- sia käsitteleviin viranomais- ja asiantuntijaelimiin.

Palkkaetujen väärinkäyttö on työsopimuksen päättämisperuste

Mikäli sairausajan palkkaetuja käytetään väärin, ei sairausajan palkkaa luonnollisestikaan makseta. Tahallinen väärinkäyttö saattaa lisäksi johtaa työsopimuslain säännösten perusteella tapahtuvaan työsopimuksen päät- tämiseen.

Sairastumisesta tulee tehdä ilmoitus työnantajalle ennen työvuoron alkua, milloin se on mahdollista

˗ Työntekijän tulee ilmoittaa sairastumisestaan lähimmälle esimiehelleen tai työnantajan ilmoittamalle muulle henkilölle jo ennen työvuoron al- kua, milloin se olosuhteet huomioon ottaen on suinkin mahdollista. Tä- hän liittyvät menettelytavat työnantajan tulee saattaa työntekijöiden tie- toon. Aikainen ilmoitus on tärkeä sen vuoksi, että työpaikalla jo työvuo- ron alkaessa tiedetään, onko joku mahdollisesti poissa ja miten poissa- olotapauksessa työt sinä päivänä järjestetään.

˗ Milloin työntekijä tahallisesti laiminlyö ilmoittaa viipymättä sairastumi- sestaan työnantajalle, alkaa sairausajan palkan maksuvelvollisuus ai- kaisintaan sinä päivänä, jona ilmoitus on tehty.

Sairauspoissaolojen aiheuttamien ongelmien vähentäminen

˗ Liitot kiinnittävät paikallisten osapuolten huomiota sairauksien ja tapa- turmien ennalta ehkäisevään toimintaan. Osapuolten yhteinen etu on saada poissaolot mahdollisimman vähäisiksi.

˗ Liitot seuraavat tarkemmin sovitulla tavalla sairauspoissaolojen kehitty- mistä ja selvittävät tarvittaessa keinoja poissaolojen aiheuttamien tuo- tannollisten ongelmien selvittämiseksi.

˗ Työnantajan ja luottamusmiesten tulee yhdessä pyrkiä ohjaamaan työntekijöitä työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevien mää- räysten oikeaan soveltamiseen.

Uusille työntekijöille asiaa koskevaa valistusta ja ohjausta on suositelta- vaa jakaa heti perehdyttämisen yhteydessä.

Korvaava työ

Työntekijä ja työterveyslääkäri voivat keskenään sopia ns. korvaavan työn tekemisestä, mikäli työntekijän terveydentila sen mahdollistaa.

Tämän jälkeen työntekijä ja hänen esimiehensä sekä tarvittaessa työter- veyshuollon asiantuntija selvittävät onko työntekijälle mahdollista osoittaa korvaavaa työtä. Korvaavan työn pitää olla tarkoituksenmukaista ja mah- dollisuuksien mukaan työntekijän normaaleja työtehtäviä vastaavaa. Ti- lanteesta riippuen korvaavan työn tekemisen sijaan työntekijälle voidaan järjestää koulutusta.

27 § Raskaus- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa

1. Työntekijän raskaus- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa määräyty- vät työsopimuslain ja sairausvakuutuslain perusteella.

Raskausvapaan palkka

2. Oikeus raskausvapaan palkkaan on työntekijällä (synnyttävä van- hempi), jolla on oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen raskausrahaan, ja jonka työsuhde on jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen synnytystä. Kyseiselle työntekijälle maksetaan raskausvapaan ajalta palkan ja ras- kausrahan erotus työsopimuslain 4 luvun 1 §:n perusteella tulevan ras- kausvapaan alkamispäivästä lukien. Raskausvapaan ajalta maksetaan palkkaa sen pituiseen ajanjaksoon sisältyviltä työpäiviltä, kuin seuraa- vasta käy ilmi:

Työsuhde, joka ennen työkyvyttömyyden Ajanjakson pituus

alkua on jatkunut yhdenjaksoisesti kalenteripäivinä

alle 3 v. 22 päivää

3 vuotta mutta alle 5 v. 29 päivää

5 vuotta mutta alle 10 v. 40 päivää

10 vuotta tai kauemmin 46 päivää

Raskausvapaan palkan suuruus määräytyy kuten sairausajan palkka.

Pöytäkirjamerkintä:

Erotuspalkan maksaminen edellyttää työntekijän selvitystä ras- kausrahan suuruudesta.

Vanhempainvapaan palkka

3. Oikeus vanhempainvapaan palkkaan on työntekijällä, jolla on oikeus sairausvakuutuslain 9 luvun 5 §:n 1-3 momentin (14.1.2022/28) mukai- seen vanhempainrahaan, ja jonka työsuhde on jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen synnytystä tai adoptiovanhemman osalta vähintään kuusi kuukautta ennen adoptiolapsen hoitoon ottamista. Kyseiselle työn- tekijälle maksetaan vanhempainvapaan ajalta palkan ja vanhempainrahan erotus työsopimuslain 4 luvun 1 §:n perusteella tulevan vanhempainva- paan ensimmäisen jakson alkamispäivästä lukien. Vanhempainvapaan ajalta maksetaan palkkaa 6 arkipäivän pituiseen ajanjaksoon sisältyviltä työpäiviltä.

Vanhempainvapaan palkan suuruus määräytyy kuten sairausajan palkka.

Pöytäkirjamerkintä:

Lapsella voi olla yksi tai kaksi juridista vanhempaa. Oikeutta palkalliseen vanhempainvapaaseen ei ole työntekijällä, jolle on sairausvakuutuslain 9 luvun 7 §:n mukaisesti luovutettu van- hempainrahapäiviä.

Erotuspalkan maksaminen edellyttää työntekijän selvitystä van- hempainrahan suuruudesta.

Kokonaissuunnitelma

4. Perhevapaista on ilmoitettava työsopimuslain 4 luvussa säädetyn mu- kaisesti.

5. Raskaus- ja vanhempainvapaalta tai hoitovapaalta palaavalla työnteki- jällä on oikeus palata aikaisempaan tai siihen rinnastettavaan työhön.

28 §Sairaan lapsen hoito

Oikeus tilapäiseen hoitovapaaseen

Työntekijän oikeus tilapäiseen hoitovapaaseen määräytyy työsopimuslain 4 luvun 6 §:n mukaan.

Palkka tilapäisen hoitovapaan ajalta

Alle 10-vuotiaan oman tai muun kodissa pysyvästi asuvan lapsen äkilli- sesti sairastuessa, maksetaan äidille tai isälle tai lasta huoltavalle henki- lölle, joka asuu vakituisesti yhteisessä taloudessa äidin tai isän kanssa, tämän työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevan määräyksen mukainen korvaus lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttä- mättömästä, lyhyestä tilapäisestä poissaolosta. ▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇ maksamisen edellytyksenä on, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä ja että poissaolosta annetaan työehtosopimuksen sairausajan palkan maksa- mista koskevien määräysten mukainen selvitys.

Edellä sanottua sovelletaan sekä yksinhuoltajuuteen sekä yhteishuolta- juuteen.

Saman sairastumisen johdosta korvausta maksetaan vain toiselle huolto- vastuullisista.

Poissaolo on sallittu myös puolison ollessa estynyt järjestämästä hoitoa tai hoitamasta äkillisesti sairastunutta lasta sen johdosta, että hän on sai- raalahoidossa kodin ulkopuolella tai hänellä on toisella paikkakunnalla ta- pahtuvaan päätoimiseen opiskeluun kuuluva pakollinen läsnäolo oppitun- neilla tai puoliso osallistuu tenttiin. Työntekijän on annettava luotettava selvitys esteellisyydestä esimerkiksi sairaalan tai oppilaitoksen henkilö- kunnan todistuksella.

Vaikeasti sairas lapsi

Työntekijällä, jonka lapsi sairastaa valtioneuvoston päätöksessä n:o 1315/89 tarkoitettua vaikeaa sairautta, on oikeus olla poissa työstä osal- listuakseen lapsensa hoitoon, kuntoutukseen tai hoidon opastukseen so- vittuaan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa.

Pöytäkirjamerkintöjä:

1. Selvitys lapsen sairaudesta

Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että lapsen sairau- desta ja sen aiheuttamasta poissaolosta vaaditaan sama selvi- tys kuin työehtosopimuksen ja yrityksessä mahdollisesti omak- sutun käytännön mukaan vaaditaan työntekijän omasta sairau- desta.

Yleensä tämä merkitsee lääkärintodistuksen hankkimista lap- sen sairaudesta. Jos kuitenkin työpaikalla hyväksytään työnte- kijän sairastumistapauksessa jokin muu selvitys, tämän tulee riittää myös lapsen sairastumisen vuoksi tapahtuvan poissa- olon selvittämiseksi.

2. Milloin poissaolo on välttämätön lapsen hoidon järjestä- miseksi tai hoitamiseksi.

Poissaolo on sallittu sopimuksen mukaan sekä lapsen äidille, isälle tai jommankumman kanssa vakituisesti samassa talou- dessa asuvalle lasta huoltavalle henkilölle. Edellytyksenä pois- saololle on molempien huoltovelvollisien ansiotyössä olo tai se, että huoltovelvollinen on estynyt järjestämästä hoitoa tai hoita- masta äkillisesti sairastunutta lasta sen johdosta, että hän on sairaalahoidossa kodin ulkopuolella tai hänellä on toisella paik- kakunnalla tapahtuvaan päätoimiseen opiskeluun kuuluva pa- kollinen läsnäolo oppitunneilla tai huoltovelvollinen osallistuu tenttiin. Työntekijän on annettava luotettava selvitys esteellisyy- destä esimerkiksi sairaalan tai oppilaitoksen henkilökunnan to- distuksella. Lähtökohtana on, että työntekijän tulisi ensisijaisesti pyrkiä järjestämään hoito. Vasta silloin, kun tähän ei ole mah- dollisuutta, voi jompikumpi hoitovelvollisista jäädä hoitamaan lasta.

Poissaolotapauksissa työntekijältä vaaditaan selvitykseksi poissaolon välttämättömyydestä tieto lapsen hoitopaikan sekä samassa taloudessa asuvien perheenjäsenten hoitomahdolli- suudesta ja sopivuudesta tehtävään. Työnantajalle ei tarvitse antaa selvitystä naapurien, kunnallisten kodinhoitajien ym. hoi- tajien puutteesta. Perheenjäsenillä tarkoitetaan kyseisen lap- sen vanhempia, isovanhempia sekä lapsen vanhempia sisaruk- sia sekä muita työntekijän taloudessa eläviä.

3. Lapsi sairastuu kesken työpäivän

Jos sopimuksen muut edellytykset ovat olemassa, työntekijälle tulee korvata poissaolotapauksessa palkka työehtosopimuksen mukaisesti. Yleensä tämä merkitsee sitä, että työntekijä saa lapsen sairastumispäivältä palkan työvuoronsa loppuun asti. Sairastumispäivää seuraava päivä on yleensä sairasloman en- simmäinen päivä, johon sovelletaan muun muassa työehtoso- pimusten karenssiaikaa koskevia määräyksiä

4. Saman sairauden uusiutuminen

Jos lapsi sairastuu uudelleen samaan sairauteen 30 kalenteri- päivän kuluessa, suoritetaan työehtosopimuksen sairausajan palkka myös lapsen hoidon osalta ilman karenssia.

Sopimuksen tarkoittamana saman sairauden uusimisena ei pi- detä kahden tai useamman lapsen sairastumista peräkkäin alle 30 kalenteripäivän välein samassa perheessä. Myöskään työn- tekijän ja lapsen peräkkäin sattuvat sairaudet eivät keskenään muodosta työehtosopimuksen tarkoittamaa uusiutumista- pausta.

5. Poissaolon pituus

Sopimuksessa mainitulla lyhyellä tilapäisellä poissaololla tar- koitetaan yhden, kahden, kolmen tai neljän päivän poissaoloa. Poissaolon pituus on aina arvioitava tapaus tapaukselta ottaen huomioon muun muassa hoidon järjestämismahdollisuudet ja sairauden laatu. Sopimus ei siten merkitse automaattista oi- keutta neljän päivän palkalliseen enimmäispoissaoloon.

Poissaolon ollessa sovittua pitemmän, ei korvausta suoriteta. Sairasta lasta ei voida aina jättää yksin sairauden jatkuessa pi- tempäänkin kuin sen ajan, jolta korvausta suoritetaan.

6. Yksinhuoltaja

Sopimuksen tarkoittamassa mielessä katsotaan yksinhuolta- jaksi myös henkilö, joka ilman erillistä asumusero- tai avioero- päätöstä tai päätöstä rekisteröidyn parisuhteen purkamisesta pysyvästi on muuttanut asumaan erilleen aviopuolisostaan tai rekisteröidyn parisuhteen toisesta osapuolesta sekä henkilö, jonka puoliso tai rekisteröidyn parisuhteen toinen osapuoli on estynyt osallistumasta lapsen hoitoon asevelvollisuuden suorit- tamisen tai reservin harjoitusten vuoksi.

7. ▇▇▇▇▇▇▇▇ vanhemmat vuorotyössä

Jos lapsen vanhemmat ovat saman työnantajan palveluksessa vuorotyössä siten, että vanhempien työvuorot osuvat peräk- käin, varataan kotona olevalle vanhemmalle mahdollisuus il- man palkan menetystä hoitaa äkillisesti sairastunutta lasta sii- hen saakka, kunnes toinen vanhemmista palaa työvuoroltaan kotiin. Tällaisen palkallisen poissaolon pituus on se aika, mikä kuluu edestakaiseen työmatkaan.

Jos alle 10-vuotiaan äkillisesti sairastuneen lapsen vanhemmat ovat saman työnantajan palveluksessa ja toinen vanhempi on ollut yövuorossa ja toisen työvuoro on päiväaikaan, varataan päiväaikaan työssä olevalle vanhemmalle mahdollisuus ilman palkan menetystä hoitaa äkillisesti sairastunutta lasta, mikäli yövuorossa olleella puolisolla on yövuoro myös seuraavana yönä.

8. Sairasta lasta ei voida aina jättää yksin sairauden jatkuessa yli neljän päivän ajan.

Näissä tilanteissa työntekijän oikeus saada vapaata sairaan lapsen hoitamiseksi määräytyy työsopimuslain 4 luvun 7 §:n (poissaolo pakottavista perhesyistä) ja 4 luvun 7 a §:n (poissa- olo perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi) mukai- sesti.

29 § Lääkärintarkastukset Lakisääteiset terveystarkastukset‌

Työnantaja korvaa säännöllisen työajan ansion, jonka työntekijä menettää työhön liittyvissä lakisääteisissä tai työnantajan määräämissä terveystar- kastuksissa tai niihin liittyvissä matkoissa.

Muut lääkärintarkastukset

Työnantaja korvaa ansion seuraavissa tapauksissa:

Kysymyksessä on sairastumis- tai tapaturmatapaus, jossa on välttämä- töntä päästä nopeasti lääkärintarkastukseen tai muissa sairastumis- tai ta- paturmatapauksissa, jos aikaa lääkärintarkastukseen ei ole saatavissa kohtuullisen ajan kuluessa työajan ulkopuolella.

Muihin lääkärintarkastuksiin rinnastetaan lääkärintarkastukseen liittyvät lääkärin määräämät laboratorio- ja röntgentutkimukset. Niihin rinnastetaan myös aikaisemmin todetun kroonisen sairauden hoidon määrittämiseksi suoritettu lääkärintarkastus sekä raskauteen liittyvät lääkärintarkastukset ja tutkimukset. Samoin niihin rinnastetaan syöpäsairauden ja äkillisen hammassairauden aiheuttama hoitotoimenpide ja valtioneuvoston asetuk- sen mukaiset syöpäseulonnat.

Työntekijän on ilmoitettava lääkäriin menostaan etukäteen työnantajalle. Jos tämä ei ole mahdollista, on ilmoitus tehtävä välittömästi, kun se on mahdollista. Työntekijän on esitettävä selvitys lääkärintarkastuksesta, odotus- ja matka-ajoista edellisessä kappaleessa mainituissa ja niihin rin- nastetuissa tapauksissa myös siitä, ettei hän voinut saada vastaanottoa työajan ulkopuolella.

Mikäli työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa, ei korvausta ansionmenetyksestä lääkärintarkastusta koskevien sopimus- määräysten nojalla suoriteta.

Laskenta

Edellä tarkoitettu ansionmenetys määräytyy työehtosopimuksen sairaus- ajan palkanlaskentasääntöjen mukaan. Lakisääteisten terveystarkastus- ten osalta maksetaan matkakorvaukset työehtosopimuksen matkakor- vauksia koskevien periaatteiden mukaisesti.

30 §Työturvallisuus

1. TT:n ja SAK:n välistä työturvallisuuskeskusta koskevaa sopimusta työjärjestyksineen noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana.

2. Tämän ohella työnantaja noudattaa työturvallisuudessa sekä tapa- turma- ja ammattitautivaaran torjumisessa lain määräyksiä sekä työ- suojeluviranomaisten antamia ohjeita.

3. Kun kemikaaleja otetaan työssä käyttöön, työnantajan on selvitettävä missä määrin ne ovat vaarallisia ja huolehdittava suojatoimenpiteistä sekä turvalliseen käyttöön liittyvästä tiedottamisesta työntekijöille. Eri- tyisesti on annettava opetusta käyttöturvallisuustiedotteista ja pak- kausmerkinnöistä.

4. Työturvallisuuslaissa tarkoitettuun perehdyttämiseen ja työnopastuk- seen sisällytetään tarpeelliset yritykseen ja työtehtäviin liittyvät ympä- ristönsuojeluasiat.

5. Liitot suosittelevat, että työpaikassa, jossa ei lainsäädännön nojalla ole perustettava työsuojelutoimikuntaa eikä muusta työsuojelun yh- teistoimintamuodosta ole paikallisesti sovittu, pidetään työnantajan koolle kutsumana vähintään puolivuosittain työsuojelun yhteistoimin- takokous. Työsuojelun yhteistoimintakokouksessa käsitellään työpai- kan ympäristöasioita, arvioidaan olosuhteita ja työkykyä ylläpitävää toimintaa sekä asetetaan kehittämistavoitteita.

Työntekijöitä kokouksessa edustaa työsuojeluvaltuutettu. Ellei valtuutet- tua ole valittu, niin työntekijöitä edustaa pääluottamusmies tai muu heidän valitsemansa henkilö.

31 §Ryhmähenkivakuutus

Työnantaja on velvollinen ottamaan ryhmähenkivakuutuksen, jota toteu- tettaessa noudatetaan keskusjärjestöjen EK:n ja SAK:n antamia ohjeita.

32 § Vuosiloma Loman pituus‌

1. Työntekijä saa vuosiloman tai sitä vastaavan vapaa-ajan vuosiloma- lain mukaan. Työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Työntekijällä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden lop- puun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään vuoden, on oikeus saada tältä lomanmääräytymisvuodelta 2,5 arkipäivää kultakin täy- deltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan liittojen välistä loma- palkkasopimusta.

Vuosiloma annetaan lomakautena, ellei paikallisesti toisin sovita.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Keskeytymättömässä vuorotyössä vuosiloma tai sen osa voi si- joittua työajan tasoittumissuunnitelmaan sisältyviin vapaajak- soihin, ellei paikallisesti toisin sovita.

2. ▇▇▇ ▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇ 2.5. – 30.9. välisenä aikana annettavaan lomajak- soon sisältyy sunnuntaiden lisäksi muita lakisääteisesti lomapäiviksi kelpaamattomia päiviä, määräytyy työehtosopimuksen 9 § 2. kohdan tarkoittama työaika näitä päiviä vastaten lyhyemmäksi.

3. Jos työt keskeytetään loman ajaksi, ei niille työntekijöille, joilla ei ole oikeutta lomaan, suoriteta keskeytysajalta palkkaa eikä lomaan oi- keutetuillekaan pitemmältä ajalta kuin heille on lain mukaan tuleva lo- maa.

4. Jos työt keskeytetään loman ajaksi ja työntekijä, jolla ei ole oikeutta lomaan tai ei niin pitkään lomaan kuin keskeytys kestää, haluaa tehdä työtä tänä aikana, pyritään sitä hänelle mahdollisuuksien mukaan jär- jestämään.

5. Paikallisesti voidaan sopia, että lomapalkka kokonaan tai osa siitä maksetaan normaalina palkanmaksupäivänä.

6. Työnantajan irtisanoessa työntekijän muilla kuin työsopimuslain 7 lu- vun 3–4 §:n mukaisilla irtisanomisperusteilla työnantaja voi määrätä työntekijän pitämään ansaitut lomat irtisanomisaikana lomakaudesta riippumatta. Pidetyn vuosiloman ajalta maksetaan vuosilomapalkka ja lomaltapaluuraha tämän pykälän mukaisesti.

Työssäolopäivien veroiset päivät

Työehtosopimuksen 7 §:n mukaiset työajan tasaamisvapaat ja 8 ja 9 §:n mukaiset vuorovapaat sekä työehtosopimuksen 28 §:n mukainen lapsen äkillisestä sairastumisesta johtuva palkallinen poissaolo luetaan työssä- olon veroiseksi ajaksi vuosiloman pituutta laskettaessa.

Lomaltapaluuraha

7. Työntekijälle, joka aloittaa vuosilomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana ja palaa työhön heti vuosiloman päätyttyä, suoritetaan lomaltapaluurahana 50 % hänen tämän työehtosopimuksen mukai- sesta vuosilomapalkastaan.

8. Lomaltapaluurahasta puolet suoritetaan ennakkona vuosilomapalkan maksamisen yhteydessä. Tätä osaa eivät koske edellä määritellyt lo- maltapaluuta koskevat edellytykset.

9. Lomaltapaluuraha maksetaan myös, jos työntekijä välittömästi ennen vuosiloman alkamista tai vuosiloman päätyttyä työsuhteen kestäessä on ollut pois työstä työnantajan suostumuksella tai vuosilomalain 7 §

2. momentissa mainitun syyn takia.

10. Työstä poissaolo hoitovapaan vuoksi rinnastetaan tilanteisiin, joissa työntekijä on poissa työnantajan suostumuksella. Edellytyksenä lo- maltapaluurahan maksamiselle on, että työntekijä palaa työhön hoi- tovapaalta työsopimuslain tarkoittaman ilmoituksen tai siihen myö- hemmin perustellusta syystä tehdyn muutoksen mukaisesti.

11. Lomaltapaluuraha maksetaan myös vanhuus-, työkyvyttömyys-, var- hennetulle vanhuus- tai yksilölliselle varhaiseläkkeelle siirtyvälle työn- tekijälle sekä työntekijälle, joka asevelvollisuuden suorittamisen jäl- keen palaa työhön palvelukseen kutsutun asevelvollisen työ- tai vir- kasuhteen jatkumisesta annetun lain edellyttämällä tavalla.

12. Jos työntekijän määräaikainen työsuhde tai toistaiseksi voimassa oleva työsuhde muusta kuin hänestä itsestään johtuvasta syystä päättyy lomakauden (2.5.–30.9.) aikana, maksetaan hänelle lomalta- paluuraha kesken jääneen tai kokonaan pitämättä olevan, edellisen lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä ansaitun kesäloman osalta.

13. Lomaltapaluuraha maksetaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin työntekijän palkka lomaltapaluupäivältä maksetaan. Jos vuosiloma on jaettu, suoritetaan kunkin loman osan päätyttyä sitä vastaava osa lomaltapaluurahasta.

Lomaltapaluuraha voidaan paikallisesti sopia maksettavaksi joko yh- tenä tai useampana eränä kuitenkin niin, että se on kokonaan mak- settu viimeistään ennen seuraavan lomanmääräytymisvuoden alkua. Jos työntekijän työsuhde päättyy ennen lomaltapaluurahan edellä tar- koitetulla tavalla sovittua maksamisajankohtaa, maksetaan se työ- suhteen päättyessä, mikäli työntekijä muutoin on siihen tämän työeh- tosopimuksen mukaan oikeutettu.

Paikallisesti voidaan sopia lomaltapaluurahan tai sen osan korvaami- sesta vastaavalla vapaalla, joka on pidettävä lomanmääräytymisvuo- den loppuun mennessä.

14. Työnantaja voi maksaa lomaltapaluurahan myös kahtena palkanmak- suajankohtana, joista toinen sijoittuu kesälomakaudelle ja toinen tal- vilomakaudelle. Työnantaja ilmoittaa kesälomakauden lomaltapaluu- rahan maksuajankohdan viimeistään huhtikuun loppuun mennessä. Talvilomakaudella lomaltapaluuraha maksetaan helmikuun ensim- mäisen palkanmaksun yhteydessä.

Työntekijä voi myös ilmoittaa kesälomansa sijoittumisesta johtuen lomal- tapaluurahan maksuajankohdasta poikkeamisesta, saatuaan tiedon ke- sälomansa ajankohdasta. Tällöinkin lomaltapaluuraha maksetaan yhtenä palkanmaksupäivänä.

Tämä ei muuta lomarahan saamisen edellytyksiä.

33 §Ruokailu- ja vaatesuojat

1. Kullekin työpaikalle tai sen välittömään läheisyyteen varustetaan tar- koitustaan vastaavat ruokailuhuoneet ja lukittavat vaatesuojat, jotka pidetään työnantajan toimesta puhtaina ja lämpiminä. Samoin vara- taan kullekin työmaalle tarpeelliset pesulaitteet.

2. Raikasta vettä pidetään työntekijäin saatavana.

VI LUOTTAMUSMIEHET, TYÖSUOJELUVALTUUTETUT JA AM- MATTIOSASTO

34 §Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut

Liittojen välistä yleissopimusta noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana.

Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun vapautus ja korvaukset ovat seuraavat:

1.1.2024 lukien:

1.5.2025 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta.

1.4.2026 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta.

1.4.2027 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta.

Pääluottamusmiehelle myönnettävän vapaa-ajan pituutta vahvistettaessa todetaan työpaikan työntekijäin lukumäärä välittömästi ennen pääluotta- musmiesvaaleja sekä vastaavana ajankohtana vuoden kuluttua vaalien jälkeen. Työntekijöiden lukumäärään ei kuitenkaan lasketa alle 3 kuukau- den määräaikaisessa työsuhteessa olevia. Tämän mukaan todetun va- pautuksen pituutta noudatetaan seuraavaan tarkistukseen saakka.

Päätoimisen pääluottamusmiehen peruspalkan tulee vähintään seurata sen ammattiryhmän palkkakehitystä, johon hän on kuulunut tullessaan va- lituksi pääluottamusmieheksi.

Pääluottamusmiehen tässä pykälässä tarkoitettua palkkakehitystä ja va- pautustarvetta tarkastellaan vähintään kerran vuodessa paikallisesti sovit- tavalla tavalla.

35 §Ammattiosaston kokoukset

Teollisuusliitto ry:n rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla ole- valla osastolla, työhuonekunnalla tai vastaavalla on mahdollisuus työajan ulkopuolella (ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai välittömästi työajan päätyttyä, sekä erikseen sovittaessa myös viikkolepoon kuuluvana ai- kana) järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä seuraavin edellytyksin:

a) ▇▇▇▇▇▇▇▇▇ pidosta työpaikalla tai muussa tämän sopimuksen tarkoit- tamassa paikassa on sovittava työnantajan kanssa, mikäli mahdollista, kolme päivää ennen aiottua kokousta.

b) Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko työpaikalla tai työpai- kan läheisyydessä, työnantajan hallinnassa oleva, tarkoitukseen sovel- tuva paikka. Ellei tällaista ole, on kysymyksestä tarvittaessa neuvotel- tava tarkoituksenmukaisen ratkaisun löytämiseksi. Kokouspaikkaa va- littaessa on huomiota kiinnitettävä mm. siihen, että työturvallisuudesta, työhygieniasta ja paloturvallisuudesta annettuja määräyksiä voidaan noudattaa ja että kokous ei häiritse liike- tai tuotantotoimintaa.

c) Pidettävän kokouksen menosta ja järjestyksestä sekä kokoustilojen siisteydestä vastaavat kokoustilojen varauksen tehnyt järjestö ja järjes- täjät. Järjestön luottamushenkilöiden tulee olla kokouksessa saapuvilla.

d) Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopimuk- sen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisten keskusjärjestöjen edustajia.

e) Teollisuusliitto ry:n toimihenkilöllä on oikeus, sovittuaan siitä ensin työnantajan kanssa, käydä tutustumassa olosuhteisiin tämän työehto- sopimuksen soveltamispiiriin kuuluvalla työpaikalla.

36 §Ammattiyhdistysjäsenmaksun pidättäminen

Työnantaja pidättää, jos työntekijä on antanut siihen kirjallisen valtuutuk- sen (perintäsopimuksen), työntekijän palkasta palkanmaksukausittain Te- ollisuusliitto ry:n jäsenmaksut ja tilittää ne eräpäivään mennessä Teolli- suusliitto ry:n nimeämälle pankkitilille. Työntekijän liittämiseksi järjestel- mään työnantaja ja työntekijä tekevät jäsenmaksujen perintäsopimuksen.

Jäsenmaksu peritään työntekijän ennakonpidätyksen alaisesta palkasta ammattiosaston tai Teollisuusliitto ry:n kirjallisesti kalenterivuodeksi ker- rallaan ilmoittaman perintäkausittain yhdensuuruisen %- tai €-määrän mu- kaan. Peritystä jäsenmaksusta annetaan tieto työntekijälle palkkalaskel- massa tai muulla vastaavalla tavalla. Työnantaja toimittaa kaksi kertaa vuodessa Teollisuusliitto ry:lle tai sen lukuun jäsenmaksuja hoitavalle ta- holle selvityksen pidätetyistä jäsenmaksuista liiton antaman ohjeistuksen mukaisesti.

Tehdystä perintäsopimuksesta ja sen päättymisestä välittyy tieto työnteki- jälle, työnantajalle, luottamusmiehelle ja Teollisuusliitto ry:lle. Työsuhteen päättyessä työntekijä ilmoittaa perintäsopimuksen päättymisestä Teolli- suusliitto ry:lle. Työnantaja ilmoittaa työntekijän työsuhteen ja perintäsopi- muksen päättymisestä seuraavassa Teollisuusliitto ry:lle tekemässään jä- senmaksuselvityksessä.

Jäsen ilmoittaa työsuhteen aikana päättyvästä jäsenmaksuperinnästä tai palkattomasta jaksosta työsuhteen aikana Teollisuusliittoon.

37 §Ilmoitustaulut

Teollisuusliitto ry:n ja paikallisen osaston ilmoituksia ja tiedonantoja saa- daan tehdasalueella kiinnittää vain työnantajan sitä varten osoittamille il- moitustauluille. Ilmoitukset eivät saa olla ristiriidassa tämän työehtosopi- muksen kanssa eivätkä työnantajaa tai hänen edustajaansa loukkaavia.

VII NEUVOTTELUJÄRJESTYS

38 §Henkilökohtaiset työsuhdeasiat

Työntekijän tulee selvittää työsuhteeseensa liittyvä asia esimiehensä kanssa. Ellei työntekijä ole saanut asiaa selvitetyksi suoraan esimiehensä kanssa, voi hän saattaa asian hoidettavaksi osaston tai vastaavan yksikön luottamusmiehen ja työnantajan edustajan välisiin neuvotteluihin. Ellei asiaa näinkään saada selvitetyksi, voi edellä mainittu luottamusmies siir- tää sen pääluottamusmiehen hoidettavaksi.

39 §Paikallinen sopiminen

Työehtosopimuksessa erikseen mainituista asioista voidaan paikallisesti sopia toisin tämän työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti joko työnantajan ja työntekijän tai työnantajan ja luottamusmiehen kesken.

Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, ellei irtisanomisajasta ole muuta sovittu.

Luottamusmiehen ja työnantajan välillä tehty sopimus sitoo työnantajaa ja kaikkia työehtosopimuksen piiriin kuuluvia työntekijöitä, ellei sopimuk- sessa ole sen sitovuuspiiriä rajattu. Sopimus on solmittava kirjallisena jom- mankumman sopijapuolen sitä pyytäessä. Milloin sopimus on tehty kirjal- lisena, se on työehtosopimuksen osa ja sitä sovelletaan senkin jälkeen, kun työehtosopimuksen voimassaolo muutoin on lakannut.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Kun kysymys on koko yritystä, työosastoa tai suurempaa työ- ryhmää koskevasta asiasta, sovitaan siitä luottamusmiehen kanssa. Osapuolet suosittelevat, että sopimus tehdään kirjalli- sesti.

Liitot suosittelevat, että pysyväisluonteiset sopimukset laadi- taan muutoinkin kirjallisesti. Sopimusneuvottelujen kannalta tarpeelliset tiedot annetaan toiselle sopijapuolelle mahdollisim- man hyvissä ajoin ennen neuvottelujen aloittamista.

Paikallisen sopimisen työryhmä (voimassa 31.12.2027 saakka)

Työehtosopimuksen soveltamispiirissä paikallisen sopimisen toissijaisena menettelytapana toimii paikallisen sopimisen työryhmä. Työryhmä toimii työntekijöiden edustajana ja sopijapuolena paikallisen sopimisen asioissa vastaavassa laajuudessa kuin luottamusmies.

Jos työpaikalle ei ole valittu luottamusmiestä, paikallisen sopimisen työ- ryhmä toimii työntekijöitä edustavana sopijapuolena paikallisessa sopimi- sessa luottamusmiehen sijaan.

Paikallisen sopimisen työryhmä perustetaan tarvittaessa jommankumman osapuolen pyynnöstä. Mikäli luottamusmiestä ei ole valittu, pyynnön työ- ryhmän perustamisesta voi tehdä henkilöstöryhmä yhdessä.

Luottamusmies ja työnantaja voivat myös yhdessä kirjallisesti sopia, että tietty paikallista sopimista koskeva asia siirretään paikallisen sopimisen työryhmän sovittavaksi.

Työntekijöillä on oikeus valita työryhmään keskuudestaan enintään kaksi jäsentä, joista toinen on luottamusmies, jos sellainen on valittu. Työnantaja nimeää enintään yhtä monta edustajaa työryhmään.

Ryhmän toimikausi on kaksi vuotta kerrallaan luottamusmieskausien mu- kaisesti, ellei muusta toimikaudesta sovita.

Vuoropuheluun liittyvät haasteet

Luottamusmiesten ja työnantajaedustajien hyvä yhteistyö työpaikalla luo edellytykset niin paikalliselle sopimiselle, yrityksen tuottavuuden paranta- miselle, kilpailukyvylle ja työllisyydelle sekä hyvälle työilmapiirille.

Osana paikallisen sopimisen edistämistä liitot tukevat yhdessä työpaikko- jen sopijaosapuolia vuoropuheluun liittyvissä haasteissa. Ongelmien ilme- tessä, osapuoli tai osapuolet yhdessä voivat olla liittoihin yhteyksissä ja pyytää apua. Tavat, joilla yhteistyötä kehitetään, katsotaan tämän jälkeen kunkin työpaikan tarpeiden mukaisesti. Mahdollisiin ongelmiin puututaan kuitenkin viivytyksettä.

Paikallisesta sopimisesta tuloksia

Onnistuminen paikallisessa sopimisessa edellyttää muutostarpeen yh- teistä ymmärtämistä, luottamusta ja sopimisrohkeutta.

Mikäli työpaikalla on jo yritetty sopia yrityksen tuottavuuden, kilpailukyvyn, työllisyyden tai työhyvinvoinnin parantamiseksi tärkeistä asioista siinä on- nistumatta, neuvotteluosapuolet voivat pyytää yhdessä tai yksin molem- pien liittojen edustajia tueksi paikallisiin neuvotteluihin sopimukseen pää- semiseksi. Tavoitteena on, että sopimisen haasteisiin saadaan apua mah- dollisimman varhaisessa vaiheessa. Mahdollisiin haasteisiin puututaan vii- vytyksettä.

Liitot voivat myös auttaa neuvotteluosapuolia avaamalla työehtosopimuk- sen ja työlainsäädännön tarjoamia muita vaihtoehtoja muutostarpeen rat- kaisemiseksi. Liitot eivät puutu paikallisten osapuolten sopimusvapau- teen.

Ratkaisuun voidaan päästä esimerkiksi seuraavin toimin:

− Purkamalla paikallisen sopimisen esteitä ja siihen liittyviä ennakko- luuloja.

− Kartoittamalla paikallisen sopimisen tarpeita ja mahdollisuuksia.

− Varmistamalla että sopijaosapuolilla on ajantasainen tieto sopimi- sen taustoista ja tavoitteista.

40 § Erimielisyyksien sovittelu

Neuvotteluvelvollisuus

1. Jos työnantajan ja työntekijän välillä syntyy erimielisyyttä tämän sopi- muksen soveltamisesta tai tulkinnasta, on työpaikalla pyrittävä sovin- toon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijän kesken. Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa siitä, kun neuvotteluesitys on tehty. Neuvottelut on käytävä tarpeetonta vii- vytystä välttäen.

2. Ellei edellä 1. kohdassa mainittua asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, voidaan se alistaa liittojen ratkaistavaksi. Jos toinen paikallinen osa- puoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on selos- tettu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta yksityiskohtaisine perusteluineen. Muistiosta on annettava molem- mille paikallisille osapuolille kappale.

3. Erimielisyys, jota ei liittojen välisissä neuvotteluissa ole voitu selvittää, voidaan saattaa työtuomioistuimen käsiteltäväksi.

VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

41 §Teollisuusliitto ry:n hallintoelimien kokoukset

Työntekijällä, joka on valittu Teollisuusliitto ry:n liittokokoukseen, valtuus- toon, hallitukseen tai näiden asettamiin pysyviin elimiin (sektorijohtokunta, työehtoneuvottelukunta, ruotsinkielinen jaosto, työympäristö- ja tasa-arvo- jaosto, nuorisojaosto, koulutusjaosto ja kulttuuri- ja vapaa-ajan jaosto), on oikeus saada vapautusta työstä osallistuakseen näiden hallintoelimien vi- rallisiin kokouksiin.

Työntekijän on ilmoitettava vapautuksen tarpeestaan viivytyksettä ja esi- tettävä asianmukainen selvitys kokoukseen tarvitsemastaan ajasta. Selvi- tys voi olla esimerkiksi virallinen kokouskutsu, josta ilmenee minkä elimen kokous on kyseessä, aika ja paikka.

42 §Koulutukset ja kehittämistilaisuudet

Työnantaja voi osoittaa työntekijälle säännöllisen vuosittaisen työajan li- säksi työn suorittamisen kannalta tarpeellista lisä-, täydennys-, laitteisto- tai turvallisuuskoulutusta tai tuottavuuden, tehokkuuden ja laadun paran- tamiseksi työpaikalla tai työnantajan osoittamassa paikassa järjestettäviä kehittämistilaisuuksia enintään 8 tuntia kalenterivuodessa.

Tämä aika on säännöllistä työaikaa, joka voidaan teettää työehtosopimuk- sessa sovitun säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi. Koulutuksen tai kehittämistilaisuuden ajalta maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vas- taava palkka mahdollisine työaika- ja olosuhdelisineen.

Koulutus tai kehittämistilaisuudet voidaan toteuttaa siten, että työvuoro pi- tenee koulutuksen tai kehittämistilaisuuden keston verran, kuitenkin enin- tään kahdella tunnilla päivässä. Koulutus tai kehittämistilaisuus voidaan toteuttaa myös kokonaisena päivänä. Koulutusta tai kehittämistilaisuutta ei voida sijoittaa arkipyhäpäiville.

Muutoin koulutustoiminnan osalta noudatetaan liittojen välisen yleissopi- muksen määräyksiä.

Pöytäkirjamerkintä:

Mikäli edellä mainittu koulutus tai tilaisuus järjestetään työpaikan ulkopuo- lella, matkakustannusten korvaamisessa sovelletaan 23 §:n määräyksiä.

43 §Rationalisointi

1. Liittojen välistä yleissopimusta noudatetaan tämän työehtosopimuk- sen osana.

2. Työn- ja aikatutkimuksiin nähden noudatetaan niitä perusteita, jotka on sovittu liittojen välisessä yleissopimuksessa.

44 §Yrityksen sisäinen tiedotustoiminta

Yrityksen sisäisen tiedotustoiminnan osalta noudatetaan liittojen välisen yleissopimuksen määräyksiä.

45 §Ulkopuolisen työvoiman käyttö

1. Yrityksen on rajoitettava laina- eli komennusmiesten käyttö työhuip- pujen tasaamiseen tai muutoin ajallisesti taikka laadullisesti rajoitet- tuihin sellaisiin tehtäviin, joita työn kiireellisyyden, rajoitetun kesto- ajan, ammattitaitovaatimusten, erikoisvälineiden tai muiden vastaa- vien syiden vuoksi ei voida suorittaa yrityksen omilla työntekijöillä. Epäterveenä työvoiman vuokrauksena on pidettävä toimintaa, jossa eri työvoimaa hankkivien yritysten toimittamat lainamiehet pidemmän aikaa työskentelevät yrityksen normaalissa työssä sen vakinaisten työntekijäin rinnalla ja saman työnjohdon alaisena. Vuokratyövoiman käyttämisestä voidaan sopia toisin paikallisesti. Liittojen välistä yleis- sopimusta noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana.

2. Työsopimukselle ei saa antaa sellaista muotoa, jonka mukaan kysy- myksessä olisi itsenäisten yrittäjäin keskeinen urakkasopimus silloin, kun kyseessä itse asiassa on työsopimus.

46 §Järjestäytymismääräyksiä

1. Työnantaja on oikeutettu järjestämään työajan ja tuotannon tarkkailun käyttämällä kulunvalvontaan soveltuvia tai muita laitteita. Järjestelyn tulee olla sellainen, ettei se aiheuta työntekijälle turhaa ajanhukkaa.

2. Työntekijä, joka haluaa jäädä pois työstä, ilmoittakoon siitä esimie- helle, joka myöntää vapautuksen, mikäli työtehtävät sen sallivat.

3. Kun työntekijä poistuu työpaikalta ja on olemassa perusteltu syy, hä- nelle voidaan suorittaa tarkastus. Tarkastusta toimitettaessa voidaan puuttua työntekijän yksityisyyden suojaan ainoastaan siinä laajuu- dessa kuin tarkastuksen tarkoituksenmukainen suorittaminen edellyt- tää.

4. Väkijuomien hallussapito ja nauttiminen on tehtaan alueella ehdotto- masti kielletty.

47 §Sopimuksen voimassaolo

Työehtosopimus on voimassa 21.2.2025–31.12.2027, jatkuen sen jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päät- tymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu tai ellei alla ole- vasta sopimuksen tarkastelu -kohdasta muuta johdu.

Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat työehtosopimuksen määräykset voimassa siksi, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai so- pimusneuvottelut ovat päättyneet.

Sopimuksen tarkastelu

Pitkälle ajanjaksolle sijoittuvan sopimuskauden aikana saatetaan joutua kohtaamaan sellaisia olosuhdemuutoksia, joita osapuolet eivät ole kohtuu- della voineet ennakoida sopimusta tehdessä.

Sopijaosapuolet tarkastelevat 30.9.2026 mennessä alan näkymiä, työlli- syyttä ja kustannuskilpailukykyä. Tarkastelussa huomioidaan esimerkiksi ETLA:n, Laboren ja Suomen Pankin ennusteita suhdannenäkymistä ja kuullaan tarvittaessa asiantuntijoita, sekä keskustellaan, vaikuttavatko tar- kastelussa esiin tulleet alan näkymät ja muut olosuhteet vuodelle 2027 sovittuun korotustasoon.

Tarkastelun pohjalta suoritettavan kokonaisarvioinnin perusteella sopi- musosapuolet voivat 31.10.2026 mennessä yhdessä joko muuttaa vuo- delle 2027 sovittua korotustasoa vastaamaan talousnäkymiä tai sopia so- pimus päättymään 31.12.2026. Arvioinnin perusteella kummallakin osa- puolella on myös mahdollisuus irtisanoa työehtosopimus päättymään 31.12.2026. Irtisanomista koskeva ilmoitus on tällöin toimitettava kirjalli- sesti toiselle sopijaosapuolelle viimeistään 1.11.2026. Irtisanomisilmoitus on toimitettava tiedoksi myös valtakunnansovittelijalle.

Tätä työehtosopimusta on tehty kolme yhtäpitävää kappaletta, yksi kulle- kin sopijapuolelle.

Helsingissä maaliskuun 5. päivänä 2025

KEMIANTEOLLISUUS KT RY MUOVITEOLLISUUS RY TEOLLISUUSLIITTO RY

Kemianteollisuus ry Muoviteollisuus ry Teollisuusliitto ry

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA MUOVITUOTETEOLLISUUDEN JA KEMIAN TUOTETEOLLISUUDEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖEHTOSOPI- MUKSEN UUDISTAMISEKSI AJALLE 21.2.2025 − 31.12.2027

Aika 5.3.2025

▇▇▇▇▇▇ ▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇ ▇▇, ▇▇▇▇▇▇▇▇ Läsnä Kemianteollisuus ry

Minna Etu-Seppälä

▇▇▇▇▇ ▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇ ▇▇▇▇▇ ▇▇▇▇▇▇▇▇ ▇▇▇▇▇ ▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇ ▇▇▇▇▇ ▇▇▇▇▇▇▇▇ ▇▇▇▇ ▇▇▇▇▇▇▇▇▇

Muoviteollisuus ry

▇▇▇▇ ▇▇▇▇▇

Teollisuusliitto ry

▇▇▇▇ ▇▇▇▇▇ ▇▇▇▇ ▇▇▇▇▇ ▇▇▇▇ ▇▇▇▇▇▇▇▇ ▇▇▇▇▇ ▇▇▇▇▇▇▇▇

Todettiin, että osapuolina olevat liitot ovat 21.2.2025 saavuttaneet neuvot- telutuloksen muovituoteteollisuuden ja kemiantuoteteollisuuden työehto- sopimuksen teksti- ja palkkamuutoksista. Liitot ovat tänään allekirjoitta- neet edellä mainittua alaa koskevan työehtosopimuksen.

1. Sopimuskausi

Tämä sopimus korvaa osapuolten kesken ajalle 3.2.2023 – 31.12.2024 sovitut työehtosopimukset. Sopimus on voimassa 21.2.2025–31.12.2027, ellei muuta sovita.

2. Palkankorotukset

2.1 Neuvottelut palkkaratkaisusta ja sen perusteista

Paikallisten neuvottelujen tavoitteena on löytää kunkin yrityksen tai työpai- kan taloustilannetta, tilauskantaa, työllisyystilannetta sekä kustannuskil- pailukykyä tukeva palkkaratkaisu. Tavoitteena on, että palkan muodostuk- sella kannustetaan kehittämään osaamista ja toimimaan sen suuntaisesti, että yrityksen tuottavuus ja työhyvinvointi kehittyvät sille asetettujen tavoit- teiden mukaisesti.

Sovittaessa palkkaratkaisusta voidaan kiinnittää huomiota yrityksen ta- loustilanteeseen.

Paikallisissa palkkaneuvotteluissa sovitaan palkankorotuksen ajankoh- dasta, suuruudesta ja toteutustavasta.

Paikallinen palkkaratkaisu

Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantarkistusten toteutustapa, ajankohta ja suuruus. Sopimus tehdään pääluottamusmie- hen kanssa 14.4.2025 (13.3.2026 ja 12.3.2027) mennessä, ellei käsittely- ajan jatkamisesta sovita.

Palkantarkistuksen toteutustapa, ellei paikallista palkkaratkaisua

Siinä tapauksessa, että paikallista palkkaratkaisua ei saavuteta, palkkoja korotetaan seuraavasti:

2.2. Yleiskorotuksen suuruus ja ajankohta Vuosi 2025

Työntekijän henkilökohtaista palkkaa ilman palvelusaikalisää ja muita eril- lisiä lisiä korotetaan 1.5.2025 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmak- sukauden alusta lukien 2,1 prosentin suuruisella yleiskorotuksella.

Vuosi 2026

Työntekijän henkilökohtaista palkkaa ilman palvelusaikalisää ja muita eril- lisiä lisiä, korotetaan 1.4.2026 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmak- sukauden alusta lukien 2,3 prosentin suuruisella yleiskorotuksella.

Vuosi 2027

Työntekijän henkilökohtaista palkkaa ilman palvelusaikalisää ja muita eril- lisiä lisiä, korotetaan 1.4.2027 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmak- sukauden alusta lukien 2,0 prosentin suuruisella yleiskorotuksella.

2.3. Yrityskohtaisen erän suuruus ja ajankohta Vuosi 2025

Yritys- tai toimipaikkakohtaisesti palkkoja korotetaan 1.5.2025 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 0,4 prosentin suu- ruisella paikallisella erällä, jonka jakamisesta työnantaja päättää.

Vuosi 2026

Yritys- tai toimipaikkakohtaisesti palkkoja korotetaan 1.4.2026 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 0,6 prosentin suu- ruisella paikallisella erällä, jonka jakamisesta työnantaja päättää.

Vuosi 2027

Yritys- tai toimipaikkakohtaisesti palkkoja korotetaan 1.4.2027 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 0,4 prosentin suu- ruisella paikallisella erällä, jonka jakamisesta työnantaja päättää.

Paikallisen erän laskeminen

Paikallinen erä lasketaan vuonna 2025 maaliskuussa ja vuosina 2026 ja 2027 kyseisten vuosien helmikuussa työsuhteessa olevien työehtosopi- muksen soveltamispiiriin kuuluvien työntekijöiden henkilökohtaisten palk- kojen yhteenlasketusta summasta. Koko kuukauden työstä poissa olevien työntekijöiden palkkoja ei lasketa mukaan, mikäli työntekijälle on palkattu sijainen.

Palkkoina käytetään aika-, urakka- ja palkkiotyöpalkkoja ilman erillisiä li- siä, esim. palvelusaika-, vuorotyö-, olosuhdelisiä.

Esimerkki paikallisen erän laskemisesta

Paikallisen erän suuruus on 0,4 %.

Yrityksellä on maaliskuussa 2025 kolme työntekijää, A, B ja C. A:n palkka on 15,05 euroa/tunti, B:n palkka on 14,93 euroa/tunti ja C:n palkka on 16,16 euroa/tunti. Palkkojen yhteenlaskettu summa (15,05 + 14,93 + 16,16) on 46,14 euroa/tunti. Paikalli- nen erä on siten 46,14 euroa/tunti x 0,4 % = 0,18 euroa/tunti. Työntekijöiden tuntipalkkojen korottamiseen käytetään yh- teensä keskimäärin 0,18 euroa/tunti työnantajan päättämällä tavalla.

2.4. Yrityksessä sovitaan pysyvästi kerran kuussa palkanmaksusta

Liitot suosittelevat, että paikalliset osapuolet sopivat pysyvästi sopimus- kauden aikana palkkojen maksamisesta kerran kuukaudessa ja järjestävät yrityksille koulutusta jommankumman osapuolen aloitteesta. Liitot kerää- vät kerran kuussa palkanmaksuun siirtyneiltä yrityksiltä hyviä käytäntöjä ja kertovat näitä koulutuksissa.

Jos sopimus siirtymisestä pysyvästi kerran kuussa palkanmaksuun teh- dään sopimuskaudella, valitaan seuraavista vaihtoehdoista yksi sopimuk- sen syntymiseksi:

• Siirtymävuonna maksetaan yrityskohtainen erä kaikille työnte- kijöille yleiskorotuksena, ellei muuta sovita.

• Siirtymävuonna maksetaan työntekijöille 300 euron kertaerä.

• Siirtymävuonna annetaan työntekijälle yksi palkallinen vapaa- päivä lomakauden yhteydessä. Vapaan antamisessa toimitaan vuosilomalain mukaisten sääntöjen mukaisesti.

Sopimus tehdään kirjallisesti.

Tämä ei koske yrityksiä, joissa palkka maksetaan jo kerran kuukaudessa. Sopimus on tehtävä 31.12.2027 mennessä.

2.5. Luottamusmiehelle annettavat tiedot

Yrityskohtaisten korotusten jälkeen työnantaja käy pääluottamusmiehen, ja ellei pääluottamusmiestä ole valittu, koko työntekijäryhmän kanssa yh- dessä läpi kohtuullisessa ajassa työntekijöiden kokonaismäärän, kuinka moni työntekijä on saanut korotuksen, keskimääräisen korotuksen suuruu- den sekä työntekijöiden palkkojen korottamiseen kohdennetun summan eritellen sen yrityskohtaiseen ja yleiskorotukseen. Neuvotteluissa annetut tiedot ovat luottamuksellisia ja niitä voidaan käyttää vain paikallisen erän jakamiseen.

2.6. Palkkataulukot

Täysin työkykyisten, 18 vuotta täyttäneiden, työntekijöiden vaativuusluok- kapalkat ovat seuraavat.

1.5.2025 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien.

1.4.2026 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien.

1.4.2027 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien.

Nuorten ohjetuntipalkat

Nuorten ohjetuntipalkat ovat seuraavat.

1.5.2025 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lu- kien.

1.4.2026 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lu- kien.

1.4.2027 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lu- kien.

Palkkataulukoiden korottaminen yrityskohtaisissa palkkausjärjes- telmissä

Yrityskohtaisten palkkausjärjestelmien mukaisia työnvaativuusluokkapalk- koja korotetaan palkkausjärjestelmässä sovitulla tavalla. Ellei muuta ole sovittu, yrityskohtaisia palkkataulukoita korotetaan edellä mainittuina päi- vämäärinä ja prosenteilla.

2.7. Palvelusaikalisät

Palvelusaikalisät ovat seuraavat.

1.5.2025 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lu- kien.

1.4.2026 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lu- kien.

1.4.2027 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lu- kien.

Yrityskohtaisten palvelusaikalisien korottaminen

Yrityskohtaisia palvelusaikalisiä korotetaan paikallisesti sovitulla tavalla. Ellei muuta ole sovittu, yrityskohtaisia palvelusaikalisiä korotetaan edellä mainittuina päivämäärinä ja prosenteilla.