Sopimuksen tausta Mallilausekkeet

Sopimuksen tausta. Kalasataman uuden asuin- ja toimitila-alueen rakentamisen on arvioitu kestävän Helsingin kaupungin 10. (▇▇▇▇▇▇▇▇▇) ja 21. (Hermanni) kaupunginosissa 2030-luvulle. Kalasatamaan on laadittu tai laaditaan alueen kehittämistä ja rakentamista varten asemakaavat ja/tai asemakaavojen muutokset, joihin merkitään tonttien ja yleisten alueiden käyttötarkoitukset. Kalasataman Palvelu 2 Oy on perustettu uusia asuntotontteja koskevien asemakaavojen, varauspäätösten ja vuokrasopimusten/kauppakirjojen ehtojen toteuttamiseksi. Palveluyhtiö toteuttaa Sopimusalueillaan keskitetysti Osakasyhteisöilleen omakustannusperusteisia Palvelukonsepteja, joiden toteuttaminen rahoitetaan siten, että palveluja käyttävät Osakas- yhteisöt tulevat myös Palveluyhtiön osakkeenomistajiksi. Palveluyhtiön äänivaltaisia A- osakkeita merkitsevät Sopimusalueilla toimivat asuntotonttien Varauksensaajat sekä Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimistolle (nykyään asuntotuotannolle) varattujen että varaamattomien asuntotonttien osalta Kaupunki. Tämän vuoksi jokainen Osakasyhteisö on tontin luovutusehtojen mukaan velvollinen ryhtymään Kaupungin määräämin ehdoin osakkaaksi Palveluyhtiöön, tekemään Palveluyhtiön kanssa Merkintä- ja käyttösopimuksen ja merkitsemään/ostamaan käyttämiensä Palvelukonseptien mukaisesti B1-, B2-, B3-, B4-, B5-, B6- ja B7-osakkeita, C1-, C2-, C3-, C4-, C5-, C6- ja C7-osakkeita ja D-osakkeita ja tarvittaessa suorittamaan Investointimaksuja sekä Käyttömaksuja yhtiöjärjestyksen mukaisesti. Osapuolet ovat allekirjoittaneet Rakennuttajasopimuksen 3 liitteessä 2 määritellyn ja keltaisella rajatun Sopimusalueen 3 Palvelukonseptien toteuttamisesta. Selvyyden vuoksi todetaan, ettei Sopimusalueella 3 Palvelukonsepteihin sisälly autopaikko- ja.

Sopimuksen tausta. Helsingin, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien, Kirkkonummen kunnan sekä HUS:n käynnistämän yhteisen Apotti-hankkeen tarkoituksena on parantaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa ja palveluja. Apotti-hankkeen yhtenä osana on asiakas- ja potilastietojärjestelmän hankinta ja käyttöönotto. Perustajaosakkaat ovat kesällä 2013 solmineet sopimuksen sosiaalihuollon, perusterveyshuollon ja erikoissairaanhoidon yhteisen asiakas- ja potilastietojärjestelmän hankintayhteistyöstä. Järjestelmää koskevat hankintapäätökset on tehty vuoden 2015 lopulla ja Perustajaosakkaat, Yhtiö, Järjestelmätoimittaja ja KL-Kuntahankinnat Oy ovat allekirjoittaneet Järjestelmää koskevan Hankintasopimuksen (liite 1) 21.4.2016. Samalla Yhtiö ja Järjestelmätoimittaja allekirjoittivat välillään Järjestelmää koskevan Toimitussopimuksen (liite 2) ja Palvelusopimuksen (liite 3). Osapuolet ja KL-Kuntahankinnat Oy ovat sopineet, että Yhtiö vastaa asiakas- ja potilastietojärjestelmähankinnan sopimusvelvoitteista valittavaan järjestelmätoimittajaan nähden ja tuottaa Osakkaille asiakas- ja potilastietojärjestelmään liittyvät palvelut siten kuin liiketoimintasuunnitelmassa on tarkemmin kuvattu. Perustajaosakkaat ovat perustaneet Yhtiön ja merkinneet Yhtiön osakkeet. Yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa Osakkaille asiakas- ja potilastietojärjestelmään liittyvät palvelut omakustannushintaan. Yhtiö ei tavoittele voittoa. Mahdollinen tilikaudelta syntyvä ylijäämä on käytettävä Yhtiön tarjoamien palveluiden kehittämiseen. Tämän sopimuksen allekirjoitushetkellä Yhtiön osakkeita ei ole muiden kuin Perustajaosakkaiden omistuksessa. Osapuolten tarkoituksena on laajentaa Yhtiön omistuspohjaa ottamalla Uusia Osakkaita tämän sopimuksen kohdan 4. määrittelemällä tavalla.

Sopimuksen tausta. Yhtiön perustamisen taustalla on tavoite ryhtyä edistämään Lentoradan ja Kouvolan välisen raideyhteyden suunnittelua. Helsingin ja Kouvolan välinen raideyhteys on Suo- men merkittävimpiä raideyhteyksiä ja sen kehittämiselle on tunnistettu laaja-alaiset tarpeet. Tämän Yhtiön perustamisen tarkoituksena on edistää Lentorata–Porvoo– Kouvola-raideyhteyden suunnittelua rakentamisvalmiuteen asti (selvyyden vuoksi to- detaan, että rakentamissuunnittelun katsotaan kuuluvan rakentamisvaiheeseen ja si- ten yhtiön toimialan ulkopuolelle) ("Suunnitteluhanke"). Mahdollinen rakentamis- vaihe pitäisi sisällään Suunnitteluhankkeen toteuttamisen jälkeiset toimenpiteet, ku- ten rakentamissuunnittelun ja Suunnitteluhankeen sisältämien kokonaisuuksien ra- kentamisen kokonaan tai osittain ("Rakentamisvaihe"). Lentorata–Porvoo–Kou- vola-raideyhteys lyhentäisi Helsingin ja Kouvolan välistä yhteyttä ja lyhentäisi siten myös Helsingin ja Joensuun sekä Helsingin ja Kuopion välisiä yhteyksiä. Se mahdol- listaisi nopeamman kaukoliikenteen Helsingistä ja Helsinki-Vantaan lentoasemalta Savon ja Karjalan radoille, lyhentäisi ratayhteyttä Helsingistä Pietariin, toisi Porvoon kokonaan uutena kaupunkina junayhteyden piiriin ja mahdollistaisi junatarjonnan li- säämisen idän suuntaan sekä lähiliikenteen kehittämisen Porvoon suuntaan. Nopea junayhteys lyhentää kaupunkien välistä matka-aikaa sekä laajentaa työssäkäynti- ja työmarkkina-aluetta tuoden uusia mahdollisuuksia alueiden kasvuun ja kehitykseen. Osapuolet tiedostavat, että lisäksi 12-vuotisessa valtakunnallisessa liikennejärjestel- mäsuunnitelmassa 15.4.2021 on todettu, että ”Valtio pitää kunnossa, peruskorjaa ja kehittää nykyistä rataverkkoa. Esimerkiksi tärkeiden Savon- ja Karjalan-ratojen (Kou- vola–Kuopio, Kouvola–Imatra–Joensuu) kehittämistä jatketaan osana itäratakoko- naisuutta.”, sekä tunnistettu Kouvola-Luumäki-Vainikkala –rataosuus yhdeksi mer- kittävimpiä peruskorjaustarpeita vaativista rataosuuksista”.

Sopimuksen tausta. Elenia Oy (y-tunnus 2445423-4) on nostanut Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa 5.7.2019 kan- teen (asianumero L 19/10011), jossa se on vaatinut haastehakemuksesta ilmenevällä tavalla, että käräjäoikeus vahvistaisi pätemättömäksi tai hyvän tavan vastaiseksi ja joka tapauksessa päättyneeksi 31.5.2019 tai muusta ajankohdasta lukien Elenia Oy:n ja Heinolan väliset sähkö- ja kaukolämpöverkoston ja niihin liittyvien laitteiden sijoittamisesta Heinolan alueelle alun pe- rin 29.1.1997 tehdyt sopimukset, joita sittemmin on muutettu 8.6.1999. Sopimuskokonaisuus muodostuu kolmesta sopimuksesta: pääsopimus, sivusopimus 1 / maankäyttö ja kartastoso- pimus (jäljempänä käytetään ko. sopimuksista yhdessä nimitystä ”Resurssisopimus”). Vaikka Resurssisopimuksessa on sovittu, ettei sopimusta voi lainkaan irtisanoa, Elenia Oy on katso- nut, että se on irtisanottavissa tai ainakin Resurssisopimusta tulee kohtuullistaa siten, että se on katsottava päättyneeksi 31.5.2019 tai jostakin muusta käräjäoikeuden kohtuulliseksi kat- somasta ajankohdasta. Elenia Oy on vaatinut asiassa myös Resurssisopimuksen perusteella maksettujen suoritusten palauttamista vuosien 2016-2018 osalta ja pyytänyt käräjäoikeutta vahvistamaan, ettei sillä olisi maksuvelvollisuutta vuoden 2019 osalta. Elenia Oy on lisäksi vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista. Heinola on vastannut kanteeseen 4.11.2019. Heinola on kiistänyt Elenia Oy:n esittämät vaa- timukset kokonaisuudessaan ja vaatinut niiden hylkäämistä. Heinola on katsonut, että Re- surssisopimus on täysin pätevänä voimassa, eikä sitä ole voitu eikä voida irtisanoa eikä sen kohtuullistamiselle ole perusteita. Lisäksi Heinola on esittänyt asiassa vastakanteen, jossa se on vaatinut, että käräjäoikeus vahvistaisi, että Elenia Oy on velvollinen noudattamaan Resurs- sisopimusta kaikilta osin. Heinola on lisäksi vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista. Selvyyden vuoksi sopijapuolet toteavat, että Elenia Oy on sulautunut Elenia Verkko Oyj:öön 1.7.2020, ja tästä syystä tämän sovintosopimuksen osapuoli on Elenia Verkko Oyj Elenia Oy:n asemesta. Sopijapuolet ovat käyneet asiassa sovintoneuvotteluita ja päättäneet, myöntämättä toistensa argumentteja ja vaatimuksia miltään osin oikeaksi, enempien riitaisuuksien ja pitkäkestoisen oikeudenkäynnin välttämiseksi, sopia kaikki erimielisyytensä asiassa kokonaisuudessaan seuraavilla ehdoilla:

Sopimuksen tausta. Tämä sopimus koskee etsivän nuorisotyön palveluita, joista säädetään nuorisolaissa (1285/2016, 10§). Asiakasryhmään kuuluvat alle 29-vuotiaat nuoret. Etsivän nuorisotyön tehtävänä on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja auttaa hänet sellaisten palvelujen ja muun tuen piiriin, joilla edistetään hänen kasvuaan, itsenäistymistään, osallisuuttaan yhteiskuntaan ja muuta elämänhallintaansa sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille. Etsivän nuorisotyön tavoite on lisätä nuorten sosiaalista vahvistumista ja osallisuutta, tukea nuoria erityisesti siirryttäessä peruskoulusta toiselle asteelle sekä vähentää nuorten ulkopuolisuutta ja syrjäytymisen riskejä. Etsivä nuorisotyö perustuu nuoren kanssa tehtävään yhteistyöhön. Etsivää nuorisotyötä tehdään ensisijaisesti perustuen nuoren itsensä antamiin tietoihin ja hänen omaan arvioonsa tuen tarpeesta. Etsivän nuorisotyön tarjoama tuki on nuorelle vapaaehtoista. Rantasalmen kunta ja Sulkavan kunta noudattavat palvelua koskevia lakeja, säädöksiä ja ohjeita sekä tähän sopimukseen kirjattuja vaatimuksia. Voimassa olevia lakeja ovat esimerkiksi seuraavat: Nuorisolaki (1285/2016) Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) Laki yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011) Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) Laki valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä (884/2017) Tietosuojalaki (1050/2018) Kuntalaki (410/2015)

Sopimuksen tausta. HUS tuottaa lasten foniatrian palveluita muille sairaanhoitopiirin kunnille paitsi Helsingille. Helsingin kaupungissa lasten foniatrian palveluita tarvitsevat lapset ja nuoret ohjataan omalle lasten foniatrian ja puheterapian poliklinikalle. Helsingin kaupungin lasten foniatrian ja puheterapian poliklinikka jakautuu perusterveydenhuoltoon kuuluvaan puheterapiapalveluun ja erikoissairaanhoitoon kuuluvaan foniatrian työryhmään. Erikoissairaanhoito ei kuulu kunnan järjestämisvastuulle. Foniatrian työryhmän toiminnot siirretään HUS:ille. Siirron myötä palvelujärjestelmä yhdenmukaistuu pääkaupunkiseudun kuntien kesken. Helsingin kaupunginvaltuusto on x.x.2016 päättänyt hyväksyä Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston foniatrian ja puheterapian poliklinikan foniatrian työryhmän toimintojen luovutuksesta toimintoja 1.1.2017 lukien jatkavalle HUS:lle. HUS:in xxxxxx on x.x.2016 päättänyt hyväksyä Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston foniatrian ja puheterapian poliklinikan foniatrian työryhmän toiminnan luovutuksen toimintoja 1.1.2017 lukien jatkavalle HUS:lle.

Sopimuksen tausta. Kansallisen digitaalisen kirjaston asiakasliittymä Finna on keskitetysti ylläpidetty verkkopalvelu, joka mahdollistaa pääsyn arkistojen, kirjastojen ja museoiden aineistoihin ja palveluihin. Finnasta käyttäjät voivat hakea tietoa sekä käyttää siihen liitettyjä digitaalisia palveluita. Finnassa jokaisella konsortion jäsenellä tai jäsenten yhteenliittymällä voi olla halutessaan oma näkymänsä. Konsortion jäsen hallinnoi, ylläpitää ja kehittää omaa näkymäänsä ja valitsee sen kautta saatavilla olevat aineistot ja niihin liitetyt palvelut. Finnaan indeksoidaan aineistojen metatiedot. Digitaaliset aineistot säilyvät organisaatioiden omissa taustajärjestelmissä. Erikseen voidaan sopia, että Finnan indeksiin haravoidaan metatiedon lisäksi myös muuta tietosisältöä. Finnan kautta vapaasti saatavilla oleva metatieto ja aineistot kootaan lisäksi yleisön haettavaksi arkistojen, kirjastojen ja museoiden yhteisestä ns. kansallisesta näkymästä, jota kehittää ja ylläpitää Kansalliskirjasto yhteistyössä konsortion jäsenten kanssa. Taustajärjestelmässä oleva tunnistautumismahdollisuus on edellytys sille, että tunnistettu käyttäjä voi käyttää aineistoa, jonka käyttö on lisensioitua tai muuten rajoitettu. (ks. 7.1.3.) Finnan tietotekniset ratkaisut toteutetaan avoimen lähdekoodin ohjelmistoihin perustuvalla asiakasliittymäohjelmistolla. Kansalliskirjasto ylläpitää ja kehittää asiakasliittymäohjelmistoa ja tarjoaa sen konsortion jäsenten käyttöön. Asiakasliittymäohjelmisto julkaistaan avoimen lähdekoodin lisenssillä. Konsortion jäsen voi osallistua Finnaan kahdella tavalla: Kirjastoverkkopalvelut − ottamalla asiakasliittymäohjelmiston käyttöönsä, tekemällä oman näkymän Finnaan sekä asettamalla metatietonsa Finnan indeksoitavaksi, jolloin metatiedot voidaan valita esimerkiksi kansallisen näkymän tai minkä tahansa muun näkymän haun piiriin; tai − asettamalla metatietonsa Finnan indeksoitavaksi, jolloin metatiedot voidaan valita esimerkiksi kansallisen näkymän tai minkä tahansa muun näkymän haun piiriin; jäsen ei ota tällöin asiakasliittymäohjelmistoa käyttöönsä eikä voi tehdä Finnaan omaa näkymää.

Sopimuksen tausta. Espoon kaupunki rakentaa uuden sairaalan Jorvin sairaalakampukselle ikääntyneiden hoitoa ja kuntoutusta varten. Sairaalassa tarvittavien tukipalveluiden ostamisesta Espoon kaupunki on sopinut Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän (HUS) liikelaitosten ja muiden HUS:n palveluyksiköiden kanssa. Sairaalan päivystysosasto on aloittanut toimintansa tammikuussa 2016 ja toiminnan valmistuvassa uudisrakennuksessa arvioidaan sopimuksen tekohetkellä käynnistyvän vuodenvaihteessa 2016 - 2017. Tammikummun sairaalan toiminnan lakkauttaminen on ollut tarkastelussa Villa Bredan laajennushankkeen käsittelyn yhteydessä. Kauniaisten sosiaali- ja terveyslautakunta on 18.11.2014 § 86 ikääntyneiden palvelujen järjestämisen eri vaihtoehtojen tarkastelun yhteydessä hyväksynyt vaihtoehdon, jossa Villa Bredan laajennus toteutetaan ja Tammikummun alueen yksiköiden asumispalvelutoiminta siirretään uuteen Villa Bredaan. Sosiaali ja terveyslautakunta on edelleen 15.12.2015 § 92 päättänyt jatkaa valmistelua Tammikummun terveyskeskussairaalan toiminnan siirtämiseksi Espoon uuteen sairaalaan. Kauniaisten kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa 15.12.2015 on esitelty Espoon uuden sairaalan toimintakokonaisuus. Sopimuksen tekohetkellä arvioidaan Kauniaisten tarvitsevan keskimäärin noin 10 sairaansijaa. Tavoitteellinen keskimääräinen hoitojaksojen pituus on 13 vuorokautta. Päivystysosastolla keskimääräinen hoitojaksojen pituus on kolme vuorokautta.

Sopimuksen tausta. 1.1 Seniorlainanantajat ja Lainansaaja ovat solmineet seuraavat englanninkieliset lainasopimukset (i) OP Yrityspankki Oyj:n ja Lainansaajan välillä 5.12.2017 allekirjoitettu (ja kuten [16.4.2019] muutettu) enintään 200.000.000 euron määräinen lainasopimus (Facilities Agreement); ja (ii) Dansken ja Lainansaajan välillä [16.4.2019] allekirjoitettu enintään 46.000.000 euron määräinen lainasopimus (Term Loan Facility Agreement) (kulloinkin voimassa olevassa muodossaan yhdessä ”Seniorlainasopimukset” ja erikseen ”Seniorlainasopimus”). Tämä sopimus korvaa OP Yrityspankki Oyj:n, Osakkaiden ja Lainansaajan välisen 5.12.2017 päivätyn sopimuksen velvoitteiden etusijasta ja maksunsaantijärjestyksestä, joka lakkaa olemasta voimassa tämän sopimuksen tultua allekirjoitetuksi. 1.2 Osakkaat ovat myöntäneet Lainansaajalle Lainansaajan ja Osakkaiden välisissä 28.12.2011 ja 21.12.2012 päivätyissä lainasopimuksissa (yhdessä ”Osakaslainasopimukset”) tarkemmin määritellyin ehdoin seuraavat yhteismäärältään EUR 54.000.000 suuruiset määräaikaislainat jakautuen seuraavasti: (a) FORTUM POWER AND HEAT OY – EUR 26.730.000; (b) OY TURKU ENERGIA – ÅBO ENERGI AB – EUR 21.330.000; (c) RAISION KAUPUNKI – EUR 2.700.000; (d) KAARINAN KAUPUNKI – EUR 1.620.000; ja (e) NAANTALIN KAUPUNKI – EUR 1.620.000. Edellä kohdissa (a) – (e) mainittuihin lainoihin viitataan jatkossa yhdessä ”Osakaslainoina”. 1.3 Osakkaat voivat myöntää Lainansaajalle Uusia Osakaslainoja (kuten määritelty jäljempänä) tämän Etusijasopimuksen ehtojen mukaisesti. Mikäli Uusia Osakaslainoja myönnetään, kukin Uusi Osakaslaina sisältyy edellä kohdassa 1.2 tarkoitettuun Osakaslainojen määritelmään ja vastaavasti Uutta Osakaslainaa koskeva sopimus tai muu sitoumus Osakaslainasopimusten määritelmään. 1.4 Osapuolten tietyistä oikeuksista ja velvollisuuksista, mukaan lukien Seniorlainasopimusten mukaisten Seniorlainojen ja Osakaslainasopimusten mukaisten Osakaslainojen ja niistä johtuvien oikeuksien ja velvollisuuksien keskinäisestä etusijasta, määrätään tässä Etusijasopimuksessa. Seniorlainat ovat maksunsaantijärjestyksessä edellä Osakaslainoja kohdassa 3 (Osapuolten sitoumukset) määritellyllä tavalla.